myöntää

Finnish

Etymology

From myö +‎ -ntää, from the same root √myö- (Proto-Finnic *möö-) as myöhä, myös, myötä. Cognate with Karelian myöntyö (“to calm down, cool down”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmyø̯ntæːˣ/, [ˈmyø̞̯n̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -yøntæː
• Syllabification^(key): myön‧tää

Verb

myöntää

1. to concede, admit, agree

   myöntää tappionsa ― to give up a fight (literally, “to concede one's defeat”)

   myöntää syyllisyytensä ― to plead guilty

2. to award (a prize)

   myöntää arvomerkki ― to badge (literally, “to award a badge”)

3. to grant, issue

   myöntää passi ― to issue a passport

4. (logic) to affirm (assert positively)

Conjugation

Inflection of myöntää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnän	en myönnä	1st sing.	olen myöntänyt	en ole myöntänyt
2nd sing.		myönnät	et myönnä	2nd sing.	olet myöntänyt	et ole myöntänyt
3rd sing.		myöntää	ei myönnä	3rd sing.	on myöntänyt	ei ole myöntänyt
1st plur.		myönnämme	emme myönnä	1st plur.	olemme myöntäneet	emme ole myöntäneet
2nd plur.		myönnätte	ette myönnä	2nd plur.	olette myöntäneet	ette ole myöntäneet
3rd plur.		myöntävät	eivät myönnä	3rd plur.	ovat myöntäneet	eivät ole myöntäneet
passive		myönnetään	ei myönnetä	passive	on myönnetty	ei ole myönnetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönsin	en myöntänyt	1st sing.	olin myöntänyt	en ollut myöntänyt
2nd sing.		myönsit	et myöntänyt	2nd sing.	olit myöntänyt	et ollut myöntänyt
3rd sing.		myönsi	ei myöntänyt	3rd sing.	oli myöntänyt	ei ollut myöntänyt
1st plur.		myönsimme	emme myöntäneet	1st plur.	olimme myöntäneet	emme olleet myöntäneet
2nd plur.		myönsitte	ette myöntäneet	2nd plur.	olitte myöntäneet	ette olleet myöntäneet
3rd plur.		myönsivät	eivät myöntäneet	3rd plur.	olivat myöntäneet	eivät olleet myöntäneet
passive		myönnettiin	ei myönnetty	passive	oli myönnetty	ei ollut myönnetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myöntäisin	en myöntäisi	1st sing.	olisin myöntänyt	en olisi myöntänyt
2nd sing.		myöntäisit	et myöntäisi	2nd sing.	olisit myöntänyt	et olisi myöntänyt
3rd sing.		myöntäisi	ei myöntäisi	3rd sing.	olisi myöntänyt	ei olisi myöntänyt
1st plur.		myöntäisimme	emme myöntäisi	1st plur.	olisimme myöntäneet	emme olisi myöntäneet
2nd plur.		myöntäisitte	ette myöntäisi	2nd plur.	olisitte myöntäneet	ette olisi myöntäneet
3rd plur.		myöntäisivät	eivät myöntäisi	3rd plur.	olisivat myöntäneet	eivät olisi myöntäneet
passive		myönnettäisiin	ei myönnettäisi	passive	olisi myönnetty	ei olisi myönnetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		myönnä	älä myönnä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		myöntäköön	älköön myöntäkö	3rd sing.	olkoon myöntänyt	älköön olko myöntänyt
1st plur.		myöntäkäämme	älkäämme myöntäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		myöntäkää	älkää myöntäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		myöntäkööt	älkööt myöntäkö	3rd plur.	olkoot myöntäneet	älkööt olko myöntäneet
passive		myönnettäköön	älköön myönnettäkö	passive	olkoon myönnetty	älköön olko myönnetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myöntänen	en myöntäne	1st sing.	lienen myöntänyt	en liene myöntänyt
2nd sing.		myöntänet	et myöntäne	2nd sing.	lienet myöntänyt	et liene myöntänyt
3rd sing.		myöntänee	ei myöntäne	3rd sing.	lienee myöntänyt	ei liene myöntänyt
1st plur.		myöntänemme	emme myöntäne	1st plur.	lienemme myöntäneet	emme liene myöntäneet
2nd plur.		myöntänette	ette myöntäne	2nd plur.	lienette myöntäneet	ette liene myöntäneet
3rd plur.		myöntänevät	eivät myöntäne	3rd plur.	lienevät myöntäneet	eivät liene myöntäneet
passive		myönnettäneen	ei myönnettäne	passive	lienee myönnetty	ei liene myönnetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		myöntää		present	myöntävä	myönnettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myöntääkseni myöntääksemme 2nd myöntääksesi myöntääksenne 3rd myöntääkseen myöntääksensä		past	myöntänyt	myönnetty
2nd	inessive2	myöntäessä	myönnettäessä	agent3	myöntämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st myöntäessäni myöntäessämme 2nd myöntäessäsi myöntäessänne 3rd myöntäessään myöntäessänsä		negative	myöntämätön
	instructive	myöntäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form myöntää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	myöntämässä	—
	elative	myöntämästä	—
	illative	myöntämään	—
	adessive	myöntämällä	—
	abessive	myöntämättä	—
	instructive	myöntämän	myönnettämän
4th4	verbal noun	myöntäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myöntämäisilläni myöntämäisillämme 2nd myöntämäisilläsi myöntämäisillänne 3rd myöntämäisillään myöntämäisillänsä

Synonyms

• (to plead guilty): tunnustaa
• (to give up): antaa periksi

Antonyms

• evätä, kieltää, kiistää

Derived terms

• myönnellä
• myönteinen
• myöntymys
• myöntyä
• myöntäjä
• myöntäminen
• myöntö

 

Descendants

• → Estonian: möönma

Further reading

• “myöntää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03