avaroittaa

Ingrian

Etymology

From avaro (“spaceous”) +‎ -oittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑʋɑroi̯tːɑː/, [ˈɑʋɑˌro̞i̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑʋɑroi̯tːɑː/, [ˈɑʋɑˌro̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -oi̯tːɑː
• Hyphenation: a‧va‧roit‧taa

Verb

avaroittaa

1. (transitive) to expand (make roomier)

Conjugation

Conjugation of avaroittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avaroitan	en avaroita	1st singular	oon avaroittant, oon avaroittanut	en oo avaroittant, en oo avaroittanut
2nd singular	avaroitat	et avaroita	2nd singular	oot avaroittant, oot avaroittanut	et oo avaroittant, et oo avaroittanut
3rd singular	avaroittaa	ei avaroita	3rd singular	ono avaroittant, ono avaroittanut	ei oo avaroittant, ei oo avaroittanut
1st plural	avaroitamma	emmä avaroita	1st plural	oomma avaroittaneet	emmä oo avaroittaneet
2nd plural	avaroitatta	että avaroita	2nd plural	ootta avaroittaneet	että oo avaroittaneet
3rd plural	avaroittaat1), avaroittavat2), avaroitetaa	evät avaroita, ei avaroiteta	3rd plural	ovat avaroittaneet	evät oo avaroittaneet, ei oo avaroitettu
impersonal	avaroitetaa	ei avaroiteta	impersonal	ono avaroitettu	ei oo avaroitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avaroitin	en avaroittant, en avaroittanut	1st singular	olin avaroittant, olin avaroittanut	en olt avaroittant, en olt avaroittanut
2nd singular	avaroitit	et avaroittant, et avaroittanut	2nd singular	olit avaroittant, olit avaroittanut	et olt avaroittant, et olt avaroittanut
3rd singular	avaroitti	ei avaroittant, ei avaroittanut	3rd singular	oli avaroittant, oli avaroittanut	ei olt avaroittant, ei olt avaroittanut
1st plural	avaroitimma	emmä avaroittaneet	1st plural	olimma avaroittaneet	emmä olleet avaroittaneet
2nd plural	avaroititta	että avaroittaneet	2nd plural	olitta avaroittaneet	että olleet avaroittaneet
3rd plural	avaroittiit1), avaroittivat2), avaroitettii	evät avaroittaneet, ei avaroitettu	3rd plural	olivat avaroittaneet	evät olleet avaroittaneet, ei olt avaroitettu
impersonal	avaroitettii	ei avaroitettu	impersonal	oli avaroitettu	ei olt avaroitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avaroittaisin	en avaroittais	1st singular	olisin avaroittant, olisin avaroittanut	en olis avaroittant, en olis avaroittanut
2nd singular	avaroittaisit, avaroittaist1)	et avaroittais	2nd singular	olisit avaroittant, olisit avaroittanut	et olis avaroittant, et olis avaroittanut
3rd singular	avaroittais	ei avaroittais	3rd singular	olis avaroittant, olis avaroittanut	ei olis avaroittant, ei olis avaroittanut
1st plural	avaroittaisimma	emmä avaroittais	1st plural	olisimma avaroittaneet	emmä olis avaroittaneet
2nd plural	avaroittaisitta	että avaroittais	2nd plural	olisitta avaroittaneet	että olis avaroittaneet
3rd plural	avaroittaisiit1), avaroittaisivat2), avaroitettais	evät avaroittais, ei avaroitettais	3rd plural	olisivat avaroittaneet	evät olis avaroittaneet, ei olis avaroitettu
impersonal	avaroitettais	ei avaroitettais	impersonal	olis avaroitettu	ei olis avaroitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	avaroita	elä avaroita	2nd singular	oo avaroittant, oo avaroittanut	elä oo avaroittant, elä oo avaroittanut
3rd singular	avaroittakoo	elköö avaroittako	3rd singular	olkoo avaroittant, olkoo avaroittanut	elköö olko avaroittant, elköö olko avaroittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	avaroittakaa	elkää avaroittako	2nd plural	olkaa avaroittaneet	elkää olko avaroittaneet
3rd plural	avaroittakoot	elkööt avaroittako, elköö avaroitettako	3rd plural	olkoot avaroittaneet	elkööt olko avaroittaneet, elköö olko avaroitettu
impersonal	avaroitettakkoo	elköö avaroitettako	impersonal	olkoo avaroitettu	elköö olko avaroitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	avaroittanen	en avaroittane
2nd singular	avaroittanet	et avaroittane
3rd singular	avaroittanoo	ei avaroittane
1st plural	avaroittanemma	emmä avaroittane
2nd plural	avaroittanetta	että avaroittane
3rd plural	avaroittanoot	evät avaroittane, ei avaroitettane
impersonal	avaroitettannoo	ei avaroitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		avaroittaa	present	avaroittava	avaroitettava
2nd	inessive	avaroittajees	past	avaroittant, avaroittanut	avaroitettu
	instructive	avaroittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (avaroittakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	avaroittamaa
	inessive	avaroittamaas
	elative	avaroittamast
	abessive	avaroittamata
4th	nominative	avaroittamiin
	partitive	avaroittamista, avaroittamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 24