eräpäivä

Finnish

Etymology

erä +‎ päivä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeræˌpæi̯ʋæ/, [ˈe̞ræˌpæi̯ʋæ]
• Rhymes: -æiʋæ
• Syllabification^(key): e‧rä‧päi‧vä

Noun

eräpäivä

1. due date

Declension

Inflection of eräpäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		eräpäivä	eräpäivät
genitive		eräpäivän	eräpäivien
partitive		eräpäivää	eräpäiviä
illative		eräpäivään	eräpäiviin
		singular	plural
nominative		eräpäivä	eräpäivät
accusative	nom.	eräpäivä	eräpäivät
	gen.	eräpäivän
genitive		eräpäivän	eräpäivien eräpäiväinrare
partitive		eräpäivää	eräpäiviä
inessive		eräpäivässä	eräpäivissä
elative		eräpäivästä	eräpäivistä
illative		eräpäivään	eräpäiviin
adessive		eräpäivällä	eräpäivillä
ablative		eräpäivältä	eräpäiviltä
allative		eräpäivälle	eräpäiville
essive		eräpäivänä	eräpäivinä
translative		eräpäiväksi	eräpäiviksi
abessive		eräpäivättä	eräpäivittä
instructive		—	eräpäivin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of eräpäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative eräpäiväni eräpäiväni accusative nom. eräpäiväni eräpäiväni gen. eräpäiväni genitive eräpäiväni eräpäivieni eräpäiväinirare partitive eräpäivääni eräpäiviäni inessive eräpäivässäni eräpäivissäni elative eräpäivästäni eräpäivistäni illative eräpäivääni eräpäiviini adessive eräpäivälläni eräpäivilläni ablative eräpäivältäni eräpäiviltäni allative eräpäivälleni eräpäivilleni essive eräpäivänäni eräpäivinäni translative eräpäiväkseni eräpäivikseni abessive eräpäivättäni eräpäivittäni instructive — — comitative — eräpäivineni second-person singular possessor singular plural nominative eräpäiväsi eräpäiväsi accusative nom. eräpäiväsi eräpäiväsi gen. eräpäiväsi genitive eräpäiväsi eräpäiviesi eräpäiväisirare partitive eräpäivääsi eräpäiviäsi inessive eräpäivässäsi eräpäivissäsi elative eräpäivästäsi eräpäivistäsi illative eräpäivääsi eräpäiviisi adessive eräpäivälläsi eräpäivilläsi ablative eräpäivältäsi eräpäiviltäsi allative eräpäivällesi eräpäivillesi essive eräpäivänäsi eräpäivinäsi translative eräpäiväksesi eräpäiviksesi abessive eräpäivättäsi eräpäivittäsi instructive — — comitative — eräpäivinesi first-person plural possessor singular plural nominative eräpäivämme eräpäivämme accusative nom. eräpäivämme eräpäivämme gen. eräpäivämme genitive eräpäivämme eräpäiviemme eräpäiväimmerare partitive eräpäiväämme eräpäiviämme inessive eräpäivässämme eräpäivissämme elative eräpäivästämme eräpäivistämme illative eräpäiväämme eräpäiviimme adessive eräpäivällämme eräpäivillämme ablative eräpäivältämme eräpäiviltämme allative eräpäivällemme eräpäivillemme essive eräpäivänämme eräpäivinämme translative eräpäiväksemme eräpäiviksemme abessive eräpäivättämme eräpäivittämme instructive — — comitative — eräpäivinemme second-person plural possessor singular plural nominative eräpäivänne eräpäivänne accusative nom. eräpäivänne eräpäivänne gen. eräpäivänne genitive eräpäivänne eräpäivienne eräpäiväinnerare partitive eräpäiväänne eräpäiviänne inessive eräpäivässänne eräpäivissänne elative eräpäivästänne eräpäivistänne illative eräpäiväänne eräpäiviinne adessive eräpäivällänne eräpäivillänne ablative eräpäivältänne eräpäiviltänne allative eräpäivällenne eräpäivillenne essive eräpäivänänne eräpäivinänne translative eräpäiväksenne eräpäiviksenne abessive eräpäivättänne eräpäivittänne instructive — — comitative — eräpäivinenne third-person possessor singular plural nominative eräpäivänsä eräpäivänsä accusative nom. eräpäivänsä eräpäivänsä gen. eräpäivänsä genitive eräpäivänsä eräpäiviensä eräpäiväinsärare partitive eräpäiväänsä eräpäiviään eräpäiviänsä inessive eräpäivässään eräpäivässänsä eräpäivissään eräpäivissänsä elative eräpäivästään eräpäivästänsä eräpäivistään eräpäivistänsä illative eräpäiväänsä eräpäiviinsä adessive eräpäivällään eräpäivällänsä eräpäivillään eräpäivillänsä ablative eräpäivältään eräpäivältänsä eräpäiviltään eräpäiviltänsä allative eräpäivälleen eräpäivällensä eräpäivilleen eräpäivillensä essive eräpäivänään eräpäivänänsä eräpäivinään eräpäivinänsä translative eräpäiväkseen eräpäiväksensä eräpäivikseen eräpäiviksensä abessive eräpäivättään eräpäivättänsä eräpäivittään eräpäivittänsä instructive — — comitative — eräpäivineen eräpäivinensä

Further reading

• “eräpäivä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02