huiluääni

Finnish

Etymology

huilu +‎ ääni

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯luˌæːni/, [ˈhui̯luˌæːni]
• Rhymes: -æːni
• Syllabification^(key): hui‧lu‧ää‧ni

Noun

huiluääni

1. (music) harmonic (note in the harmonic series)

Declension

Inflection of huiluääni (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		huiluääni	huiluäänet
genitive		huiluäänen	huiluäänten huiluäänien
partitive		huiluääntä	huiluääniä
illative		huiluääneen	huiluääniin
		singular	plural
nominative		huiluääni	huiluäänet
accusative	nom.	huiluääni	huiluäänet
	gen.	huiluäänen
genitive		huiluäänen	huiluäänten huiluäänien
partitive		huiluääntä	huiluääniä
inessive		huiluäänessä	huiluäänissä
elative		huiluäänestä	huiluäänistä
illative		huiluääneen	huiluääniin
adessive		huiluäänellä	huiluäänillä
ablative		huiluääneltä	huiluääniltä
allative		huiluäänelle	huiluäänille
essive		huiluäänenä	huiluääninä
translative		huiluääneksi	huiluääniksi
abessive		huiluäänettä	huiluäänittä
instructive		—	huiluäänin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of huiluääni (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative huiluääneni huiluääneni accusative nom. huiluääneni huiluääneni gen. huiluääneni genitive huiluääneni huiluäänteni huiluäänieni partitive huiluääntäni huiluääniäni inessive huiluäänessäni huiluäänissäni elative huiluäänestäni huiluäänistäni illative huiluääneeni huiluääniini adessive huiluäänelläni huiluäänilläni ablative huiluääneltäni huiluääniltäni allative huiluäänelleni huiluäänilleni essive huiluäänenäni huiluääninäni translative huiluäänekseni huiluäänikseni abessive huiluäänettäni huiluäänittäni instructive — — comitative — huiluäänineni second-person singular possessor singular plural nominative huiluäänesi huiluäänesi accusative nom. huiluäänesi huiluäänesi gen. huiluäänesi genitive huiluäänesi huiluääntesi huiluääniesi partitive huiluääntäsi huiluääniäsi inessive huiluäänessäsi huiluäänissäsi elative huiluäänestäsi huiluäänistäsi illative huiluääneesi huiluääniisi adessive huiluäänelläsi huiluäänilläsi ablative huiluääneltäsi huiluääniltäsi allative huiluäänellesi huiluäänillesi essive huiluäänenäsi huiluääninäsi translative huiluääneksesi huiluääniksesi abessive huiluäänettäsi huiluäänittäsi instructive — — comitative — huiluääninesi first-person plural possessor singular plural nominative huiluäänemme huiluäänemme accusative nom. huiluäänemme huiluäänemme gen. huiluäänemme genitive huiluäänemme huiluääntemme huiluääniemme partitive huiluääntämme huiluääniämme inessive huiluäänessämme huiluäänissämme elative huiluäänestämme huiluäänistämme illative huiluääneemme huiluääniimme adessive huiluäänellämme huiluäänillämme ablative huiluääneltämme huiluääniltämme allative huiluäänellemme huiluäänillemme essive huiluäänenämme huiluääninämme translative huiluääneksemme huiluääniksemme abessive huiluäänettämme huiluäänittämme instructive — — comitative — huiluääninemme second-person plural possessor singular plural nominative huiluäänenne huiluäänenne accusative nom. huiluäänenne huiluäänenne gen. huiluäänenne genitive huiluäänenne huiluääntenne huiluäänienne partitive huiluääntänne huiluääniänne inessive huiluäänessänne huiluäänissänne elative huiluäänestänne huiluäänistänne illative huiluääneenne huiluääniinne adessive huiluäänellänne huiluäänillänne ablative huiluääneltänne huiluääniltänne allative huiluäänellenne huiluäänillenne essive huiluäänenänne huiluääninänne translative huiluääneksenne huiluääniksenne abessive huiluäänettänne huiluäänittänne instructive — — comitative — huiluääninenne third-person possessor singular plural nominative huiluäänensä huiluäänensä accusative nom. huiluäänensä huiluäänensä gen. huiluäänensä genitive huiluäänensä huiluääntensä huiluääniensä partitive huiluääntään huiluääntänsä huiluääniään huiluääniänsä inessive huiluäänessään huiluäänessänsä huiluäänissään huiluäänissänsä elative huiluäänestään huiluäänestänsä huiluäänistään huiluäänistänsä illative huiluääneensä huiluääniinsä adessive huiluäänellään huiluäänellänsä huiluäänillään huiluäänillänsä ablative huiluääneltään huiluääneltänsä huiluääniltään huiluääniltänsä allative huiluäänelleen huiluäänellensä huiluäänilleen huiluäänillensä essive huiluäänenään huiluäänenänsä huiluääninään huiluääninänsä translative huiluäänekseen huiluääneksensä huiluäänikseen huiluääniksensä abessive huiluäänettään huiluäänettänsä huiluäänittään huiluäänittänsä instructive — — comitative — huiluäänineen huiluääninensä

Further reading

• “huiluääni”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• äänihuuli