hyväntapain

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

From hyvän (of good) +‎ tapain (resembling). Akin to Finnish hyvätapainen.

Pronunciation[edit]

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhyʋænˌtɑpɑi̯ne/, [ˈhyʋænˌtɑpɑi̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈhyʋænˌtɑpɑi̯n/, [ˈhyʋænˌd̥ɑpˑɑi̯n]
  • Rhymes: -ɑpɑi̯n
  • Hyphenation: hy‧vän‧ta‧pain

Adjective[edit]

hyväntapain (comparative hyvätapaisemp)

  1. well-mannered

Declension[edit]

Declension of hyväntapain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative hyväntapain hyväntapaiset
genitive hyväntapaisen hyväntapaisiin
partitive hyväntapaista, hyväntapaist hyväntapaisia
illative hyväntapaisee hyväntapaisii
inessive hyväntapaisees hyväntapaisiis
elative hyväntapaisest hyväntapaisist
allative hyväntapaiselle hyväntapaisille
adessive hyväntapaiseel hyväntapaisiil
ablative hyväntapaiselt hyväntapaisilt
translative hyväntapaiseks hyväntapaisiks
essive hyväntapaisenna, hyväntapaiseen hyväntapaisinna, hyväntapaisiin
exessive1) hyväntapaisent hyväntapaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References[edit]

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 572