kaivanto
Jump to navigation
Jump to search
Finnish[edit]
Etymology[edit]
kaiva- (“to dig, excavate”) + -nto
Pronunciation[edit]
Noun[edit]
kaivanto
Declension[edit]
Inflection of kaivanto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | kaivanto | kaivannot | ||
genitive | kaivannon | kaivantojen | ||
partitive | kaivantoa | kaivantoja | ||
illative | kaivantoon | kaivantoihin | ||
singular | plural | |||
nominative | kaivanto | kaivannot | ||
accusative | nom. | kaivanto | kaivannot | |
gen. | kaivannon | |||
genitive | kaivannon | kaivantojen | ||
partitive | kaivantoa | kaivantoja | ||
inessive | kaivannossa | kaivannoissa | ||
elative | kaivannosta | kaivannoista | ||
illative | kaivantoon | kaivantoihin | ||
adessive | kaivannolla | kaivannoilla | ||
ablative | kaivannolta | kaivannoilta | ||
allative | kaivannolle | kaivannoille | ||
essive | kaivantona | kaivantoina | ||
translative | kaivannoksi | kaivannoiksi | ||
abessive | kaivannotta | kaivannoitta | ||
instructive | — | kaivannoin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms[edit]
compounds
Further reading[edit]
- “kaivanto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02