kartoitus

Finnish

Etymology

kartoittaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑrtoi̯tus/, [ˈkɑ̝rt̪o̞i̯t̪us̠]
• Rhymes: -ɑrtoitus
• Syllabification^(key): kar‧toi‧tus

Noun

kartoitus

1. mapping (process of making maps)
2. survey (operation of finding the contour, dimensions or position as any part of the Earth's surface)
3. cartography (illustrative discussion of a topic)

Declension

Inflection of kartoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		kartoitus	kartoitukset
genitive		kartoituksen	kartoitusten kartoituksien
partitive		kartoitusta	kartoituksia
illative		kartoitukseen	kartoituksiin
		singular	plural
nominative		kartoitus	kartoitukset
accusative	nom.	kartoitus	kartoitukset
	gen.	kartoituksen
genitive		kartoituksen	kartoitusten kartoituksien
partitive		kartoitusta	kartoituksia
inessive		kartoituksessa	kartoituksissa
elative		kartoituksesta	kartoituksista
illative		kartoitukseen	kartoituksiin
adessive		kartoituksella	kartoituksilla
ablative		kartoitukselta	kartoituksilta
allative		kartoitukselle	kartoituksille
essive		kartoituksena	kartoituksina
translative		kartoitukseksi	kartoituksiksi
abessive		kartoituksetta	kartoituksitta
instructive		—	kartoituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kartoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kartoitukseni kartoitukseni accusative nom. kartoitukseni kartoitukseni gen. kartoitukseni genitive kartoitukseni kartoitusteni kartoituksieni partitive kartoitustani kartoituksiani inessive kartoituksessani kartoituksissani elative kartoituksestani kartoituksistani illative kartoitukseeni kartoituksiini adessive kartoituksellani kartoituksillani ablative kartoitukseltani kartoituksiltani allative kartoitukselleni kartoituksilleni essive kartoituksenani kartoituksinani translative kartoituksekseni kartoituksikseni abessive kartoituksettani kartoituksittani instructive — — comitative — kartoituksineni second-person singular possessor singular plural nominative kartoituksesi kartoituksesi accusative nom. kartoituksesi kartoituksesi gen. kartoituksesi genitive kartoituksesi kartoitustesi kartoituksiesi partitive kartoitustasi kartoituksiasi inessive kartoituksessasi kartoituksissasi elative kartoituksestasi kartoituksistasi illative kartoitukseesi kartoituksiisi adessive kartoituksellasi kartoituksillasi ablative kartoitukseltasi kartoituksiltasi allative kartoituksellesi kartoituksillesi essive kartoituksenasi kartoituksinasi translative kartoitukseksesi kartoituksiksesi abessive kartoituksettasi kartoituksittasi instructive — — comitative — kartoituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative kartoituksemme kartoituksemme accusative nom. kartoituksemme kartoituksemme gen. kartoituksemme genitive kartoituksemme kartoitustemme kartoituksiemme partitive kartoitustamme kartoituksiamme inessive kartoituksessamme kartoituksissamme elative kartoituksestamme kartoituksistamme illative kartoitukseemme kartoituksiimme adessive kartoituksellamme kartoituksillamme ablative kartoitukseltamme kartoituksiltamme allative kartoituksellemme kartoituksillemme essive kartoituksenamme kartoituksinamme translative kartoitukseksemme kartoituksiksemme abessive kartoituksettamme kartoituksittamme instructive — — comitative — kartoituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative kartoituksenne kartoituksenne accusative nom. kartoituksenne kartoituksenne gen. kartoituksenne genitive kartoituksenne kartoitustenne kartoituksienne partitive kartoitustanne kartoituksianne inessive kartoituksessanne kartoituksissanne elative kartoituksestanne kartoituksistanne illative kartoitukseenne kartoituksiinne adessive kartoituksellanne kartoituksillanne ablative kartoitukseltanne kartoituksiltanne allative kartoituksellenne kartoituksillenne essive kartoituksenanne kartoituksinanne translative kartoitukseksenne kartoituksiksenne abessive kartoituksettanne kartoituksittanne instructive — — comitative — kartoituksinenne third-person possessor singular plural nominative kartoituksensa kartoituksensa accusative nom. kartoituksensa kartoituksensa gen. kartoituksensa genitive kartoituksensa kartoitustensa kartoituksiensa partitive kartoitustaan kartoitustansa kartoituksiaan kartoituksiansa inessive kartoituksessaan kartoituksessansa kartoituksissaan kartoituksissansa elative kartoituksestaan kartoituksestansa kartoituksistaan kartoituksistansa illative kartoitukseensa kartoituksiinsa adessive kartoituksellaan kartoituksellansa kartoituksillaan kartoituksillansa ablative kartoitukseltaan kartoitukseltansa kartoituksiltaan kartoituksiltansa allative kartoitukselleen kartoituksellensa kartoituksilleen kartoituksillensa essive kartoituksenaan kartoituksenansa kartoituksinaan kartoituksinansa translative kartoituksekseen kartoitukseksensa kartoituksikseen kartoituksiksensa abessive kartoituksettaan kartoituksettansa kartoituksittaan kartoituksittansa instructive — — comitative — kartoituksineen kartoituksinensa

Derived terms

compounds

• geenikartoitus
• ilmakartoitus
• ilmakuvakartoitus
• isotooppikartoitus
• kaikukartoitus
• kaukokartoitus
• kuntokartoitus
• luontokartoitus
• peruskartoitus
• stereokartoitus

 

Further reading

• “kartoitus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• irtotasku, sikarutto, tarkoitus