kummastella

Finnish

Etymology

From kummastua +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkumːɑstelːɑˣ/, [ˈkumːɑ̝s̠ˌte̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): kum‧mas‧tel‧la

Verb

kummastella

1. (intransitive, transitive, usually atelic) to be amazed or astonished (at)

Conjugation

Inflection of kummastella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastelen	en kummastele	1st sing.	olen kummastellut	en ole kummastellut
2nd sing.		kummastelet	et kummastele	2nd sing.	olet kummastellut	et ole kummastellut
3rd sing.		kummastelee	ei kummastele	3rd sing.	on kummastellut	ei ole kummastellut
1st plur.		kummastelemme	emme kummastele	1st plur.	olemme kummastelleet	emme ole kummastelleet
2nd plur.		kummastelette	ette kummastele	2nd plur.	olette kummastelleet	ette ole kummastelleet
3rd plur.		kummastelevat	eivät kummastele	3rd plur.	ovat kummastelleet	eivät ole kummastelleet
passive		kummastellaan	ei kummastella	passive	on kummasteltu	ei ole kummasteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastelin	en kummastellut	1st sing.	olin kummastellut	en ollut kummastellut
2nd sing.		kummastelit	et kummastellut	2nd sing.	olit kummastellut	et ollut kummastellut
3rd sing.		kummasteli	ei kummastellut	3rd sing.	oli kummastellut	ei ollut kummastellut
1st plur.		kummastelimme	emme kummastelleet	1st plur.	olimme kummastelleet	emme olleet kummastelleet
2nd plur.		kummastelitte	ette kummastelleet	2nd plur.	olitte kummastelleet	ette olleet kummastelleet
3rd plur.		kummastelivat	eivät kummastelleet	3rd plur.	olivat kummastelleet	eivät olleet kummastelleet
passive		kummasteltiin	ei kummasteltu	passive	oli kummasteltu	ei ollut kummasteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastelisin	en kummastelisi	1st sing.	olisin kummastellut	en olisi kummastellut
2nd sing.		kummastelisit	et kummastelisi	2nd sing.	olisit kummastellut	et olisi kummastellut
3rd sing.		kummastelisi	ei kummastelisi	3rd sing.	olisi kummastellut	ei olisi kummastellut
1st plur.		kummastelisimme	emme kummastelisi	1st plur.	olisimme kummastelleet	emme olisi kummastelleet
2nd plur.		kummastelisitte	ette kummastelisi	2nd plur.	olisitte kummastelleet	ette olisi kummastelleet
3rd plur.		kummastelisivat	eivät kummastelisi	3rd plur.	olisivat kummastelleet	eivät olisi kummastelleet
passive		kummasteltaisiin	ei kummasteltaisi	passive	olisi kummasteltu	ei olisi kummasteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kummastele	älä kummastele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kummastelkoon	älköön kummastelko	3rd sing.	olkoon kummastellut	älköön olko kummastellut
1st plur.		kummastelkaamme	älkäämme kummastelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kummastelkaa	älkää kummastelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kummastelkoot	älkööt kummastelko	3rd plur.	olkoot kummastelleet	älkööt olko kummastelleet
passive		kummasteltakoon	älköön kummasteltako	passive	olkoon kummasteltu	älköön olko kummasteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastellen	en kummastelle	1st sing.	lienen kummastellut	en liene kummastellut
2nd sing.		kummastellet	et kummastelle	2nd sing.	lienet kummastellut	et liene kummastellut
3rd sing.		kummastellee	ei kummastelle	3rd sing.	lienee kummastellut	ei liene kummastellut
1st plur.		kummastellemme	emme kummastelle	1st plur.	lienemme kummastelleet	emme liene kummastelleet
2nd plur.		kummastellette	ette kummastelle	2nd plur.	lienette kummastelleet	ette liene kummastelleet
3rd plur.		kummastellevat	eivät kummastelle	3rd plur.	lienevät kummastelleet	eivät liene kummastelleet
passive		kummasteltaneen	ei kummasteltane	passive	lienee kummasteltu	ei liene kummasteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kummastella		present	kummasteleva	kummasteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummastellakseni kummastellaksemme 2nd kummastellaksesi kummastellaksenne 3rd kummastellakseen kummastellaksensa		past	kummastellut	kummasteltu
2nd	inessive2	kummastellessa	kummasteltaessa	agent3	kummastelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummastellessani kummastellessamme 2nd kummastellessasi kummastellessanne 3rd kummastellessaan kummastellessansa		negative	kummastelematon
	instructive	kummastellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kummastelemassa	—
	elative	kummastelemasta	—
	illative	kummastelemaan	—
	adessive	kummastelemalla	—
	abessive	kummastelematta	—
	instructive	kummasteleman	kummasteltaman
4th4	verbal noun	kummasteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummastelemaisillani kummastelemaisillamme 2nd kummastelemaisillasi kummastelemaisillanne 3rd kummastelemaisillaan kummastelemaisillansa

Synonyms

• hämmästellä

Derived terms

• kummasteleminen
• kummastelu

 

Related terms

• kummastua
• kummastunut
• kummastus
• kummastuttaa

See also

• kummitus

Further reading

• “kummastella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02