kuulussella

Ingrian

Etymology

From kuulustaa (“to find out”) +‎ -ella. Akin to Finnish kuulustella.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuːlusːelːɑ/, [ˈkuːɫŭs̠ːe̞ɫː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkuːlusːelːɑ/, [ˈkuːɫuʃˌʃe̞ɫːɑ]
• Rhymes: -uːlusːelː, -elːɑ
• Hyphenation: kuu‧lus‧sel‧la

Verb

kuulussella

1. (transitive) to interrogate

Conjugation

Conjugation of kuulussella (type 12/kuulla, st-ss gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kuulustelen	en kuulustele	1st singular	oon kuulusselt, oon kuulussellut	en oo kuulusselt, en oo kuulussellut
2nd singular	kuulustelet	et kuulustele	2nd singular	oot kuulusselt, oot kuulussellut	et oo kuulusselt, et oo kuulussellut
3rd singular	kuulustelloo	ei kuulustele	3rd singular	ono kuulusselt, ono kuulussellut	ei oo kuulusselt, ei oo kuulussellut
1st plural	kuulustelemma	emmä kuulustele	1st plural	oomma kuulusselleet	emmä oo kuulusselleet
2nd plural	kuulusteletta	että kuulustele	2nd plural	ootta kuulusselleet	että oo kuulusselleet
3rd plural	kuulustelloot1), kuulustelevat2), kuulussellaa	evät kuulustele, ei kuulussella	3rd plural	ovat kuulusselleet	evät oo kuulusselleet, ei oo kuulusseltu
impersonal	kuulussellaa	ei kuulussella	impersonal	ono kuulusseltu	ei oo kuulusseltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kuulustelin	en kuulusselt, en kuulussellut	1st singular	olin kuulusselt, olin kuulussellut	en olt kuulusselt, en olt kuulussellut
2nd singular	kuulustelit	et kuulusselt, et kuulussellut	2nd singular	olit kuulusselt, olit kuulussellut	et olt kuulusselt, et olt kuulussellut
3rd singular	kuulusteli	ei kuulusselt, ei kuulussellut	3rd singular	oli kuulusselt, oli kuulussellut	ei olt kuulusselt, ei olt kuulussellut
1st plural	kuulustelimma	emmä kuulusselleet	1st plural	olimma kuulusselleet	emmä olleet kuulusselleet
2nd plural	kuulustelitta	että kuulusselleet	2nd plural	olitta kuulusselleet	että olleet kuulusselleet
3rd plural	kuulustelliit1), kuulustelivat2), kuulusseltii	evät kuulusselleet, ei kuulusseltu	3rd plural	olivat kuulusselleet	evät olleet kuulusselleet, ei olt kuulusseltu
impersonal	kuulusseltii	ei kuulusseltu	impersonal	oli kuulusseltu	ei olt kuulusseltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kuulustelisin	en kuulustelis	1st singular	olisin kuulusselt, olisin kuulussellut	en olis kuulusselt, en olis kuulussellut
2nd singular	kuulustelisit, kuulustelliist1)	et kuulustelis	2nd singular	olisit kuulusselt, olisit kuulussellut	et olis kuulusselt, et olis kuulussellut
3rd singular	kuulustelis	ei kuulustelis	3rd singular	olis kuulusselt, olis kuulussellut	ei olis kuulusselt, ei olis kuulussellut
1st plural	kuulustelisimma	emmä kuulustelis	1st plural	olisimma kuulusselleet	emmä olis kuulusselleet
2nd plural	kuulustelisitta	että kuulustelis	2nd plural	olisitta kuulusselleet	että olis kuulusselleet
3rd plural	kuulustelisiit1), kuulustelisivat2), kuulusseltais	evät kuulustelis, ei kuulusseltais	3rd plural	olisivat kuulusselleet	evät olis kuulusselleet, ei olis kuulusseltu
impersonal	kuulusseltais	ei kuulusseltais	impersonal	olis kuulusseltu	ei olis kuulusseltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kuulustele	elä kuulustele	2nd singular	oo kuulusselt, oo kuulussellut	elä oo kuulusselt, elä oo kuulussellut
3rd singular	kuulusselkoo	elköö kuulusselko	3rd singular	olkoo kuulusselt, olkoo kuulussellut	elköö olko kuulusselt, elköö olko kuulussellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kuulusselkaa	elkää kuulusselko	2nd plural	olkaa kuulusselleet	elkää olko kuulusselleet
3rd plural	kuulusselkoot	elkööt kuulusselko, elköö kuulusseltako	3rd plural	olkoot kuulusselleet	elkööt olko kuulusselleet, elköö olko kuulusseltu
impersonal	kuulusseltakoo	elköö kuulusseltako	impersonal	olkoo kuulusseltu	elköö olko kuulusseltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kuulussellen	en kuulusselle
2nd singular	kuulussellet	et kuulusselle
3rd singular	kuulusselloo	ei kuulusselle
1st plural	kuulussellemma	emmä kuulusselle
2nd plural	kuulusselletta	että kuulusselle
3rd plural	kuulusselloot	evät kuulusselle, ei kuulusseltane
impersonal	kuulusseltanoo	ei kuulusseltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kuulussella	present	kuulusteleva	kuulusseltava
2nd	inessive	kuulussellees	past	kuulusselt, kuulussellut	kuulusseltu
	instructive	kuulussellen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kuulusselkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kuulustelomaa
	inessive	kuulustelomaas
	elative	kuulustelomast
	abessive	kuulustelomata
4th	nominative	kuulustelomiin
	partitive	kuulustelomista, kuulustelomist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 226