lese

See also: leśe, lèse, lèsè, lésé, lëse, lěśe, and -lese

English

Etymology

From Middle English lesen, leosen, from Old English *lēosan (found in belēosan, forlēosan, etc.), from Proto-Germanic *leusaną (“to lose”), from Proto-Indo-European *lewHs- (“to cut; sever; loose; lose”).

Pronunciation

• IPA^(key): /liːz/

• Audio (Southern England)

  (file)

• Rhymes: -iːz

Verb

lese (third-person singular simple present leses, present participle lesing, simple past lore, past participle lorn)

1. (obsolete) To lose.
2. (obsolete) To destroy.
3. (obsolete) To forsake or abandon.

Anagrams

• EELS, ELEs, Else, Lees, Slee, eels, else, l'ees, lees, seel, sele

Czech

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈlɛsɛ]
• Rhymes: -ɛsɛ
• Hyphenation: le‧se

Noun

lese

1. vocative/locative singular of les

Estonian

Noun

lese

1. genitive singular of lesk

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈleseˣ/, [ˈle̞s̠e̞(ʔ)]
• Rhymes: -ese
• Syllabification^(key): le‧se

Etymology 1

lestä +‎ -e

Noun

lese

1. (chiefly used in plural) bran (outside layer of a grain when separated from the grain)

Usage notes

When it still covers the grain, lese is called (jyvän) kuori.

Declension

Inflection of lese (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		lese	leseet
genitive		leseen	leseiden leseitten
partitive		lesettä	leseitä
illative		leseeseen	leseisiin leseihin
		singular	plural
nominative		lese	leseet
accusative	nom.	lese	leseet
	gen.	leseen
genitive		leseen	leseiden leseitten
partitive		lesettä	leseitä
inessive		leseessä	leseissä
elative		leseestä	leseistä
illative		leseeseen	leseisiin leseihin
adessive		leseellä	leseillä
ablative		leseeltä	leseiltä
allative		leseelle	leseille
essive		leseenä	leseinä
translative		leseeksi	leseiksi
abessive		leseettä	leseittä
instructive		—	lesein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of lese (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative leseeni leseeni accusative nom. leseeni leseeni gen. leseeni genitive leseeni leseideni leseitteni partitive lesettäni leseitäni inessive leseessäni leseissäni elative leseestäni leseistäni illative leseeseeni leseisiini leseihini adessive leseelläni leseilläni ablative leseeltäni leseiltäni allative leseelleni leseilleni essive leseenäni leseinäni translative leseekseni leseikseni abessive leseettäni leseittäni instructive — — comitative — leseineni second-person singular possessor singular plural nominative leseesi leseesi accusative nom. leseesi leseesi gen. leseesi genitive leseesi leseidesi leseittesi partitive lesettäsi leseitäsi inessive leseessäsi leseissäsi elative leseestäsi leseistäsi illative leseeseesi leseisiisi leseihisi adessive leseelläsi leseilläsi ablative leseeltäsi leseiltäsi allative leseellesi leseillesi essive leseenäsi leseinäsi translative leseeksesi leseiksesi abessive leseettäsi leseittäsi instructive — — comitative — leseinesi first-person plural possessor singular plural nominative leseemme leseemme accusative nom. leseemme leseemme gen. leseemme genitive leseemme leseidemme leseittemme partitive lesettämme leseitämme inessive leseessämme leseissämme elative leseestämme leseistämme illative leseeseemme leseisiimme leseihimme adessive leseellämme leseillämme ablative leseeltämme leseiltämme allative leseellemme leseillemme essive leseenämme leseinämme translative leseeksemme leseiksemme abessive leseettämme leseittämme instructive — — comitative — leseinemme second-person plural possessor singular plural nominative leseenne leseenne accusative nom. leseenne leseenne gen. leseenne genitive leseenne leseidenne leseittenne partitive lesettänne leseitänne inessive leseessänne leseissänne elative leseestänne leseistänne illative leseeseenne leseisiinne leseihinne adessive leseellänne leseillänne ablative leseeltänne leseiltänne allative leseellenne leseillenne essive leseenänne leseinänne translative leseeksenne leseiksenne abessive leseettänne leseittänne instructive — — comitative — leseinenne third-person possessor singular plural nominative leseensä leseensä accusative nom. leseensä leseensä gen. leseensä genitive leseensä leseidensä leseittensä partitive lesettään lesettänsä leseitään leseitänsä inessive leseessään leseessänsä leseissään leseissänsä elative leseestään leseestänsä leseistään leseistänsä illative leseeseensä leseisiinsä leseihinsä adessive leseellään leseellänsä leseillään leseillänsä ablative leseeltään leseeltänsä leseiltään leseiltänsä allative leseelleen leseellensä leseilleen leseillensä essive leseenään leseenänsä leseinään leseinänsä translative leseekseen leseeksensä leseikseen leseiksensä abessive leseettään leseettänsä leseittään leseittänsä instructive — — comitative — leseineen leseinensä

Derived terms

• leseinen

 

compounds

• kauralese
• lesemuro
• vehnälese

 

Further reading

• “lese”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

lese

1. inflection of lestä:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Galician

Verb

lese

1. first/third-person singular imperfect subjunctive of ler

German

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈleːzə/

• Audio

  (file)

Verb

lese

1. inflection of lesen:
   1. first-person singular present
   2. first/third-person singular subjunctive I

Hungarian

Etymology

les +‎ -e (possessive suffix)

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈlɛʃɛ]
• Hyphenation: le‧se

Noun

lese

1. third-person singular single-possession possessive of les

Declension

Inflection (stem in long/high vowel, front unrounded harmony)
	singular	plural
nominative	lese	—
accusative	lesét	—
dative	lesének	—
instrumental	lesével	—
causal-final	leséért	—
translative	lesévé	—
terminative	leséig	—
essive-formal	leseként	—
essive-modal	leséül	—
inessive	lesében	—
superessive	lesén	—
adessive	lesénél	—
illative	lesébe	—
sublative	lesére	—
allative	leséhez	—
elative	leséből	—
delative	leséről	—
ablative	lesétől	—
non-attributive possessive - singular	leséé	—
non-attributive possessive - plural	lesééi	—

Hunsrik

Etymology

From Middle High German lesen, from Old High German lesan, from Proto-Germanic *lesaną (“to gather”), from Proto-Indo-European *les- (“to gather”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈleːsə/

Verb

lese

1. to read

   Ich lese gern.

   I like to read.

   Sie lesd en Buch.

   She reads a book.

   Das is net so geles.

   This is not read like that.

Inflection

Conjugation of lese

infinitive	lese
past participle	geles
auxiliary	hon
	present tense
1st person singular	lese
2nd person singular	lest
3rd person singular	lesd
1st person  plural	lese
2nd person plural	lesd
3rd person plural	lese
	imperative
2nd person singular	les
2nd person plural	lesd

Further reading

• Online Hunsrik Dictionary

Italian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈle.ze/
• Rhymes: -eze
• Hyphenation: lé‧se

Participle

lese f pl

1. feminine plural of leso

Adjective

lese f pl

1. feminine plural of leso

Anagrams

• Sele, else

Norwegian Bokmål

Etymology

From Old Norse lesa.

Verb

lese (imperative les, present tense leser, simple past leste, past participle lest)

1. to read

   Hva leser du?

   What are you reading?

Derived terms

• avlese
• korrekturlese
• lesbar
• leselampe
• leselig
• lesepuff
• leser (noun)
• lesestoff
• lesing, lesning
• lettlest

 

References

• “lese” in The Bokmål Dictionary.

Anagrams

• esel, esle, lees, -else, sele

Norwegian Nynorsk

Etymology

From Old Norse lesa, from Proto-Germanic *lesaną.

Pronunciation

• IPA^(key): /²leː.sə/

Verb

lese (present tense les, past tense las, supine lese, past participle lesen, present participle lesande, imperative les)

1. (transitive or intransitive) to read

   Har du lese boka?

   Have you read the book?

2. (transitive or intransitive) to read aloud
3. (transitive or intransitive) to study
   • 1883, Arne Garborg, Bondestudentar, Bergen: Nygaard, page 40:

     So vart han utspurd um, kva han hadde leset.

     Then he was examined, about what he had studied.

4. (transitive or intransitive) to tutor, teach

Alternative forms

• lesa (a- and split infinitives)

Derived terms

• avlese
• finlese
• forelese
• forlese
• førelese
• lesar
• lese mellom linjene
• lese opp for
• lese på munnen
• lese seg til
• lese teksta
• lese ut
• lesebok
• lesebrille
• lesedrama
• lesedugleik
• lesefør
• lesehest
• lesehug
• leselampe
• leseleg
• leselyst
• lesepenn
• leseplikt
• leseprøve
• lesepult
• lesering
• lesesal
• lesesirkel
• lesestoff
• lesestykke
• lesesvak
• lesevanske
• leseveik
• leseverk
• lesing
• lesnad
• nilese
• skumlese
• smuglese
• sprenglese
• tinglese
• tjuvlese
• uleseleg
• ulesen

 

Related terms

• lester

Participle

lese

1. neuter singular of lesen

Noun

lese f (definite singular lesa, indefinite plural leser, definite plural lesene)

1. an inscription

References

• “lese” in The Nynorsk Dictionary.
• “lesa”, in Norsk Ordbok: ordbok over det norske folkemålet og det nynorske skriftmålet, Oslo: Samlaget, 1950-2016
• “lese”, in Norsk Ordbok: ordbok over det norske folkemålet og det nynorske skriftmålet, Oslo: Samlaget, 1950-2016

Anagrams

• Else, -else, esel, esle, sele

Pennsylvania German

Etymology

Compare German lesen, Dutch lezen, English lease.

Verb

lese

1. to read
2. to pick up

Conjugation

Conjugation of lese

infinitive	lese
past participle	hot gelese
future tense	waerd lese
subjunctive	daet lese
	present tense
1st person singular	les
2nd person singular	lescht
3rd person singular	lest
1st person  plural	lese
2nd person plural	lest
3rd person plural	lese
imperative	les

Piedmontese

Etymology

From Latin legō.

Verb

lese

1. to read

Portuguese

Verb

lese

1. inflection of lesar:
   1. first/third-person singular present subjunctive
   2. third-person singular imperative