lohkoutua

Finnish

Etymology

lohko (“section, sector, block, zone”) +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlohkou̯tuɑˣ/, [ˈlo̞xko̞u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): loh‧kou‧tu‧a

Verb

lohkoutua

1. (intransitive) to be sectioned, to be cut into pieces

Conjugation

Inflection of lohkoutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lohkoudun	en lohkoudu	1st sing.	olen lohkoutunut	en ole lohkoutunut
2nd sing.		lohkoudut	et lohkoudu	2nd sing.	olet lohkoutunut	et ole lohkoutunut
3rd sing.		lohkoutuu	ei lohkoudu	3rd sing.	on lohkoutunut	ei ole lohkoutunut
1st plur.		lohkoudumme	emme lohkoudu	1st plur.	olemme lohkoutuneet	emme ole lohkoutuneet
2nd plur.		lohkoudutte	ette lohkoudu	2nd plur.	olette lohkoutuneet	ette ole lohkoutuneet
3rd plur.		lohkoutuvat	eivät lohkoudu	3rd plur.	ovat lohkoutuneet	eivät ole lohkoutuneet
passive		lohkoudutaan	ei lohkouduta	passive	on lohkouduttu	ei ole lohkouduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lohkouduin	en lohkoutunut	1st sing.	olin lohkoutunut	en ollut lohkoutunut
2nd sing.		lohkouduit	et lohkoutunut	2nd sing.	olit lohkoutunut	et ollut lohkoutunut
3rd sing.		lohkoutui	ei lohkoutunut	3rd sing.	oli lohkoutunut	ei ollut lohkoutunut
1st plur.		lohkouduimme	emme lohkoutuneet	1st plur.	olimme lohkoutuneet	emme olleet lohkoutuneet
2nd plur.		lohkouduitte	ette lohkoutuneet	2nd plur.	olitte lohkoutuneet	ette olleet lohkoutuneet
3rd plur.		lohkoutuivat	eivät lohkoutuneet	3rd plur.	olivat lohkoutuneet	eivät olleet lohkoutuneet
passive		lohkouduttiin	ei lohkouduttu	passive	oli lohkouduttu	ei ollut lohkouduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lohkoutuisin	en lohkoutuisi	1st sing.	olisin lohkoutunut	en olisi lohkoutunut
2nd sing.		lohkoutuisit	et lohkoutuisi	2nd sing.	olisit lohkoutunut	et olisi lohkoutunut
3rd sing.		lohkoutuisi	ei lohkoutuisi	3rd sing.	olisi lohkoutunut	ei olisi lohkoutunut
1st plur.		lohkoutuisimme	emme lohkoutuisi	1st plur.	olisimme lohkoutuneet	emme olisi lohkoutuneet
2nd plur.		lohkoutuisitte	ette lohkoutuisi	2nd plur.	olisitte lohkoutuneet	ette olisi lohkoutuneet
3rd plur.		lohkoutuisivat	eivät lohkoutuisi	3rd plur.	olisivat lohkoutuneet	eivät olisi lohkoutuneet
passive		lohkouduttaisiin	ei lohkouduttaisi	passive	olisi lohkouduttu	ei olisi lohkouduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		lohkoudu	älä lohkoudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		lohkoutukoon	älköön lohkoutuko	3rd sing.	olkoon lohkoutunut	älköön olko lohkoutunut
1st plur.		lohkoutukaamme	älkäämme lohkoutuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		lohkoutukaa	älkää lohkoutuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		lohkoutukoot	älkööt lohkoutuko	3rd plur.	olkoot lohkoutuneet	älkööt olko lohkoutuneet
passive		lohkouduttakoon	älköön lohkouduttako	passive	olkoon lohkouduttu	älköön olko lohkouduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lohkoutunen	en lohkoutune	1st sing.	lienen lohkoutunut	en liene lohkoutunut
2nd sing.		lohkoutunet	et lohkoutune	2nd sing.	lienet lohkoutunut	et liene lohkoutunut
3rd sing.		lohkoutunee	ei lohkoutune	3rd sing.	lienee lohkoutunut	ei liene lohkoutunut
1st plur.		lohkoutunemme	emme lohkoutune	1st plur.	lienemme lohkoutuneet	emme liene lohkoutuneet
2nd plur.		lohkoutunette	ette lohkoutune	2nd plur.	lienette lohkoutuneet	ette liene lohkoutuneet
3rd plur.		lohkoutunevat	eivät lohkoutune	3rd plur.	lienevät lohkoutuneet	eivät liene lohkoutuneet
passive		lohkouduttaneen	ei lohkouduttane	passive	lienee lohkouduttu	ei liene lohkouduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		lohkoutua		present	lohkoutuva	lohkouduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lohkoutuakseni lohkoutuaksemme 2nd lohkoutuaksesi lohkoutuaksenne 3rd lohkoutuakseen lohkoutuaksensa		past	lohkoutunut	lohkouduttu
2nd	inessive2	lohkoutuessa	lohkouduttaessa	agent3	lohkoutuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st lohkoutuessani lohkoutuessamme 2nd lohkoutuessasi lohkoutuessanne 3rd lohkoutuessaan lohkoutuessansa		negative	lohkoutumaton
	instructive	lohkoutuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	lohkoutumassa	—
	elative	lohkoutumasta	—
	illative	lohkoutumaan	—
	adessive	lohkoutumalla	—
	abessive	lohkoutumatta	—
	instructive	lohkoutuman	lohkouduttaman
4th4	verbal noun	lohkoutuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lohkoutumaisillani lohkoutumaisillamme 2nd lohkoutumaisillasi lohkoutumaisillanne 3rd lohkoutumaisillaan lohkoutumaisillansa

Further reading

• “lohkoutua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03