loppumaton

Finnish

Etymology

loppua +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːumɑton/, [ˈlo̞pːuˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): lop‧pu‧ma‧ton

Adjective

loppumaton (comparative loppumattomampi, superlative loppumattomin)

1. endless

Declension

Inflection of loppumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		loppumaton	loppumattomat
genitive		loppumattoman	loppumattomien
partitive		loppumatonta	loppumattomia
illative		loppumattomaan	loppumattomiin
		singular	plural
nominative		loppumaton	loppumattomat
accusative	nom.	loppumaton	loppumattomat
	gen.	loppumattoman
genitive		loppumattoman	loppumattomien loppumatontenrare
partitive		loppumatonta	loppumattomia
inessive		loppumattomassa	loppumattomissa
elative		loppumattomasta	loppumattomista
illative		loppumattomaan	loppumattomiin
adessive		loppumattomalla	loppumattomilla
ablative		loppumattomalta	loppumattomilta
allative		loppumattomalle	loppumattomille
essive		loppumattomana	loppumattomina
translative		loppumattomaksi	loppumattomiksi
abessive		loppumattomatta	loppumattomitta
instructive		—	loppumattomin
comitative		—	loppumattomine

Possessive forms of loppumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative loppumattomani loppumattomani accusative nom. loppumattomani loppumattomani gen. loppumattomani genitive loppumattomani loppumattomieni loppumatontenirare partitive loppumatontani loppumattomiani inessive loppumattomassani loppumattomissani elative loppumattomastani loppumattomistani illative loppumattomaani loppumattomiini adessive loppumattomallani loppumattomillani ablative loppumattomaltani loppumattomiltani allative loppumattomalleni loppumattomilleni essive loppumattomanani loppumattominani translative loppumattomakseni loppumattomikseni abessive loppumattomattani loppumattomittani instructive — — comitative — loppumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative loppumattomasi loppumattomasi accusative nom. loppumattomasi loppumattomasi gen. loppumattomasi genitive loppumattomasi loppumattomiesi loppumatontesirare partitive loppumatontasi loppumattomiasi inessive loppumattomassasi loppumattomissasi elative loppumattomastasi loppumattomistasi illative loppumattomaasi loppumattomiisi adessive loppumattomallasi loppumattomillasi ablative loppumattomaltasi loppumattomiltasi allative loppumattomallesi loppumattomillesi essive loppumattomanasi loppumattominasi translative loppumattomaksesi loppumattomiksesi abessive loppumattomattasi loppumattomittasi instructive — — comitative — loppumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative loppumattomamme loppumattomamme accusative nom. loppumattomamme loppumattomamme gen. loppumattomamme genitive loppumattomamme loppumattomiemme loppumatontemmerare partitive loppumatontamme loppumattomiamme inessive loppumattomassamme loppumattomissamme elative loppumattomastamme loppumattomistamme illative loppumattomaamme loppumattomiimme adessive loppumattomallamme loppumattomillamme ablative loppumattomaltamme loppumattomiltamme allative loppumattomallemme loppumattomillemme essive loppumattomanamme loppumattominamme translative loppumattomaksemme loppumattomiksemme abessive loppumattomattamme loppumattomittamme instructive — — comitative — loppumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative loppumattomanne loppumattomanne accusative nom. loppumattomanne loppumattomanne gen. loppumattomanne genitive loppumattomanne loppumattomienne loppumatontennerare partitive loppumatontanne loppumattomianne inessive loppumattomassanne loppumattomissanne elative loppumattomastanne loppumattomistanne illative loppumattomaanne loppumattomiinne adessive loppumattomallanne loppumattomillanne ablative loppumattomaltanne loppumattomiltanne allative loppumattomallenne loppumattomillenne essive loppumattomananne loppumattominanne translative loppumattomaksenne loppumattomiksenne abessive loppumattomattanne loppumattomittanne instructive — — comitative — loppumattominenne third-person possessor singular plural nominative loppumattomansa loppumattomansa accusative nom. loppumattomansa loppumattomansa gen. loppumattomansa genitive loppumattomansa loppumattomiensa loppumatontensarare partitive loppumatontaan loppumatontansa loppumattomiaan loppumattomiansa inessive loppumattomassaan loppumattomassansa loppumattomissaan loppumattomissansa elative loppumattomastaan loppumattomastansa loppumattomistaan loppumattomistansa illative loppumattomaansa loppumattomiinsa adessive loppumattomallaan loppumattomallansa loppumattomillaan loppumattomillansa ablative loppumattomaltaan loppumattomaltansa loppumattomiltaan loppumattomiltansa allative loppumattomalleen loppumattomallensa loppumattomilleen loppumattomillensa essive loppumattomanaan loppumattomanansa loppumattominaan loppumattominansa translative loppumattomakseen loppumattomaksensa loppumattomikseen loppumattomiksensa abessive loppumattomattaan loppumattomattansa loppumattomittaan loppumattomittansa instructive — — comitative — loppumattomineen loppumattominensa

Derived terms

• loppumattomasti

Further reading

• “loppumaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03