loppupiste

Finnish

Etymology

loppu +‎ piste

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌpisteˣ/, [ˈlo̞pːuˌpis̠te̞(ʔ)]
• Rhymes: -iste
• Syllabification^(key): lop‧pu‧pis‧te

Noun

loppupiste

1. endpoint, end point (as opposed to start point)
2. (chemistry) endpoint

Declension

Inflection of loppupiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		loppupiste	loppupisteet
genitive		loppupisteen	loppupisteiden loppupisteitten
partitive		loppupistettä	loppupisteitä
illative		loppupisteeseen	loppupisteisiin loppupisteihin
		singular	plural
nominative		loppupiste	loppupisteet
accusative	nom.	loppupiste	loppupisteet
	gen.	loppupisteen
genitive		loppupisteen	loppupisteiden loppupisteitten
partitive		loppupistettä	loppupisteitä
inessive		loppupisteessä	loppupisteissä
elative		loppupisteestä	loppupisteistä
illative		loppupisteeseen	loppupisteisiin loppupisteihin
adessive		loppupisteellä	loppupisteillä
ablative		loppupisteeltä	loppupisteiltä
allative		loppupisteelle	loppupisteille
essive		loppupisteenä	loppupisteinä
translative		loppupisteeksi	loppupisteiksi
abessive		loppupisteettä	loppupisteittä
instructive		—	loppupistein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppupiste (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppupisteeni loppupisteeni accusative nom. loppupisteeni loppupisteeni gen. loppupisteeni genitive loppupisteeni loppupisteideni loppupisteitteni partitive loppupistettäni loppupisteitäni inessive loppupisteessäni loppupisteissäni elative loppupisteestäni loppupisteistäni illative loppupisteeseeni loppupisteisiini loppupisteihini adessive loppupisteelläni loppupisteilläni ablative loppupisteeltäni loppupisteiltäni allative loppupisteelleni loppupisteilleni essive loppupisteenäni loppupisteinäni translative loppupisteekseni loppupisteikseni abessive loppupisteettäni loppupisteittäni instructive — — comitative — loppupisteineni second-person singular possessor singular plural nominative loppupisteesi loppupisteesi accusative nom. loppupisteesi loppupisteesi gen. loppupisteesi genitive loppupisteesi loppupisteidesi loppupisteittesi partitive loppupistettäsi loppupisteitäsi inessive loppupisteessäsi loppupisteissäsi elative loppupisteestäsi loppupisteistäsi illative loppupisteeseesi loppupisteisiisi loppupisteihisi adessive loppupisteelläsi loppupisteilläsi ablative loppupisteeltäsi loppupisteiltäsi allative loppupisteellesi loppupisteillesi essive loppupisteenäsi loppupisteinäsi translative loppupisteeksesi loppupisteiksesi abessive loppupisteettäsi loppupisteittäsi instructive — — comitative — loppupisteinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppupisteemme loppupisteemme accusative nom. loppupisteemme loppupisteemme gen. loppupisteemme genitive loppupisteemme loppupisteidemme loppupisteittemme partitive loppupistettämme loppupisteitämme inessive loppupisteessämme loppupisteissämme elative loppupisteestämme loppupisteistämme illative loppupisteeseemme loppupisteisiimme loppupisteihimme adessive loppupisteellämme loppupisteillämme ablative loppupisteeltämme loppupisteiltämme allative loppupisteellemme loppupisteillemme essive loppupisteenämme loppupisteinämme translative loppupisteeksemme loppupisteiksemme abessive loppupisteettämme loppupisteittämme instructive — — comitative — loppupisteinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppupisteenne loppupisteenne accusative nom. loppupisteenne loppupisteenne gen. loppupisteenne genitive loppupisteenne loppupisteidenne loppupisteittenne partitive loppupistettänne loppupisteitänne inessive loppupisteessänne loppupisteissänne elative loppupisteestänne loppupisteistänne illative loppupisteeseenne loppupisteisiinne loppupisteihinne adessive loppupisteellänne loppupisteillänne ablative loppupisteeltänne loppupisteiltänne allative loppupisteellenne loppupisteillenne essive loppupisteenänne loppupisteinänne translative loppupisteeksenne loppupisteiksenne abessive loppupisteettänne loppupisteittänne instructive — — comitative — loppupisteinenne third-person possessor singular plural nominative loppupisteensä loppupisteensä accusative nom. loppupisteensä loppupisteensä gen. loppupisteensä genitive loppupisteensä loppupisteidensä loppupisteittensä partitive loppupistettään loppupistettänsä loppupisteitään loppupisteitänsä inessive loppupisteessään loppupisteessänsä loppupisteissään loppupisteissänsä elative loppupisteestään loppupisteestänsä loppupisteistään loppupisteistänsä illative loppupisteeseensä loppupisteisiinsä loppupisteihinsä adessive loppupisteellään loppupisteellänsä loppupisteillään loppupisteillänsä ablative loppupisteeltään loppupisteeltänsä loppupisteiltään loppupisteiltänsä allative loppupisteelleen loppupisteellensä loppupisteilleen loppupisteillensä essive loppupisteenään loppupisteenänsä loppupisteinään loppupisteinänsä translative loppupisteekseen loppupisteeksensä loppupisteikseen loppupisteiksensä abessive loppupisteettään loppupisteettänsä loppupisteittään loppupisteittänsä instructive — — comitative — loppupisteineen loppupisteinensä

See also

• päätepiste (“endpoint”) (either the start or end point)

Further reading

• “loppupiste”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03