möhöttää

Finnish

Etymology

Sound-symbolic +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmøhøtːæːˣ/, [ˈmø̞ɦø̞t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -øhøtːæː
• Syllabification^(key): mö‧höt‧tää

Verb

möhöttää (dialectal)

1. (intransitive) to stay in place (especially of a rotund person or large thing)

Conjugation

Inflection of möhöttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möhötän	en möhötä	1st sing.	olen möhöttänyt	en ole möhöttänyt
2nd sing.		möhötät	et möhötä	2nd sing.	olet möhöttänyt	et ole möhöttänyt
3rd sing.		möhöttää	ei möhötä	3rd sing.	on möhöttänyt	ei ole möhöttänyt
1st plur.		möhötämme	emme möhötä	1st plur.	olemme möhöttäneet	emme ole möhöttäneet
2nd plur.		möhötätte	ette möhötä	2nd plur.	olette möhöttäneet	ette ole möhöttäneet
3rd plur.		möhöttävät	eivät möhötä	3rd plur.	ovat möhöttäneet	eivät ole möhöttäneet
passive		möhötetään	ei möhötetä	passive	on möhötetty	ei ole möhötetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möhötin	en möhöttänyt	1st sing.	olin möhöttänyt	en ollut möhöttänyt
2nd sing.		möhötit	et möhöttänyt	2nd sing.	olit möhöttänyt	et ollut möhöttänyt
3rd sing.		möhötti	ei möhöttänyt	3rd sing.	oli möhöttänyt	ei ollut möhöttänyt
1st plur.		möhötimme	emme möhöttäneet	1st plur.	olimme möhöttäneet	emme olleet möhöttäneet
2nd plur.		möhötitte	ette möhöttäneet	2nd plur.	olitte möhöttäneet	ette olleet möhöttäneet
3rd plur.		möhöttivät	eivät möhöttäneet	3rd plur.	olivat möhöttäneet	eivät olleet möhöttäneet
passive		möhötettiin	ei möhötetty	passive	oli möhötetty	ei ollut möhötetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möhöttäisin	en möhöttäisi	1st sing.	olisin möhöttänyt	en olisi möhöttänyt
2nd sing.		möhöttäisit	et möhöttäisi	2nd sing.	olisit möhöttänyt	et olisi möhöttänyt
3rd sing.		möhöttäisi	ei möhöttäisi	3rd sing.	olisi möhöttänyt	ei olisi möhöttänyt
1st plur.		möhöttäisimme	emme möhöttäisi	1st plur.	olisimme möhöttäneet	emme olisi möhöttäneet
2nd plur.		möhöttäisitte	ette möhöttäisi	2nd plur.	olisitte möhöttäneet	ette olisi möhöttäneet
3rd plur.		möhöttäisivät	eivät möhöttäisi	3rd plur.	olisivat möhöttäneet	eivät olisi möhöttäneet
passive		möhötettäisiin	ei möhötettäisi	passive	olisi möhötetty	ei olisi möhötetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		möhötä	älä möhötä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		möhöttäköön	älköön möhöttäkö	3rd sing.	olkoon möhöttänyt	älköön olko möhöttänyt
1st plur.		möhöttäkäämme	älkäämme möhöttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		möhöttäkää	älkää möhöttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		möhöttäkööt	älkööt möhöttäkö	3rd plur.	olkoot möhöttäneet	älkööt olko möhöttäneet
passive		möhötettäköön	älköön möhötettäkö	passive	olkoon möhötetty	älköön olko möhötetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möhöttänen	en möhöttäne	1st sing.	lienen möhöttänyt	en liene möhöttänyt
2nd sing.		möhöttänet	et möhöttäne	2nd sing.	lienet möhöttänyt	et liene möhöttänyt
3rd sing.		möhöttänee	ei möhöttäne	3rd sing.	lienee möhöttänyt	ei liene möhöttänyt
1st plur.		möhöttänemme	emme möhöttäne	1st plur.	lienemme möhöttäneet	emme liene möhöttäneet
2nd plur.		möhöttänette	ette möhöttäne	2nd plur.	lienette möhöttäneet	ette liene möhöttäneet
3rd plur.		möhöttänevät	eivät möhöttäne	3rd plur.	lienevät möhöttäneet	eivät liene möhöttäneet
passive		möhötettäneen	ei möhötettäne	passive	lienee möhötetty	ei liene möhötetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		möhöttää		present	möhöttävä	möhötettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st möhöttääkseni möhöttääksemme 2nd möhöttääksesi möhöttääksenne 3rd möhöttääkseen möhöttääksensä		past	möhöttänyt	möhötetty
2nd	inessive2	möhöttäessä	möhötettäessä	agent3	möhöttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st möhöttäessäni möhöttäessämme 2nd möhöttäessäsi möhöttäessänne 3rd möhöttäessään möhöttäessänsä		negative	möhöttämätön
	instructive	möhöttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form möhöttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	möhöttämässä	—
	elative	möhöttämästä	—
	illative	möhöttämään	—
	adessive	möhöttämällä	—
	abessive	möhöttämättä	—
	instructive	möhöttämän	möhötettämän
4th4	verbal noun	möhöttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st möhöttämäisilläni möhöttämäisillämme 2nd möhöttämäisilläsi möhöttämäisillänne 3rd möhöttämäisillään möhöttämäisillänsä

Derived terms

compounds

• möhömaha