mahentua

Finnish

Etymology

mahi +‎ -ntua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑhentuɑˣ/, [ˈmɑ̝ɦe̞n̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ma‧hen‧tu‧a

Verb

mahentua (rare, dialectal)

1. Synonym of lahota.

Conjugation

Inflection of mahentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mahennun	en mahennu	1st sing.	olen mahentunut	en ole mahentunut
2nd sing.		mahennut	et mahennu	2nd sing.	olet mahentunut	et ole mahentunut
3rd sing.		mahentuu	ei mahennu	3rd sing.	on mahentunut	ei ole mahentunut
1st plur.		mahennumme	emme mahennu	1st plur.	olemme mahentuneet	emme ole mahentuneet
2nd plur.		mahennutte	ette mahennu	2nd plur.	olette mahentuneet	ette ole mahentuneet
3rd plur.		mahentuvat	eivät mahennu	3rd plur.	ovat mahentuneet	eivät ole mahentuneet
passive		mahennutaan	ei mahennuta	passive	on mahennuttu	ei ole mahennuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mahennuin	en mahentunut	1st sing.	olin mahentunut	en ollut mahentunut
2nd sing.		mahennuit	et mahentunut	2nd sing.	olit mahentunut	et ollut mahentunut
3rd sing.		mahentui	ei mahentunut	3rd sing.	oli mahentunut	ei ollut mahentunut
1st plur.		mahennuimme	emme mahentuneet	1st plur.	olimme mahentuneet	emme olleet mahentuneet
2nd plur.		mahennuitte	ette mahentuneet	2nd plur.	olitte mahentuneet	ette olleet mahentuneet
3rd plur.		mahentuivat	eivät mahentuneet	3rd plur.	olivat mahentuneet	eivät olleet mahentuneet
passive		mahennuttiin	ei mahennuttu	passive	oli mahennuttu	ei ollut mahennuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mahentuisin	en mahentuisi	1st sing.	olisin mahentunut	en olisi mahentunut
2nd sing.		mahentuisit	et mahentuisi	2nd sing.	olisit mahentunut	et olisi mahentunut
3rd sing.		mahentuisi	ei mahentuisi	3rd sing.	olisi mahentunut	ei olisi mahentunut
1st plur.		mahentuisimme	emme mahentuisi	1st plur.	olisimme mahentuneet	emme olisi mahentuneet
2nd plur.		mahentuisitte	ette mahentuisi	2nd plur.	olisitte mahentuneet	ette olisi mahentuneet
3rd plur.		mahentuisivat	eivät mahentuisi	3rd plur.	olisivat mahentuneet	eivät olisi mahentuneet
passive		mahennuttaisiin	ei mahennuttaisi	passive	olisi mahennuttu	ei olisi mahennuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		mahennu	älä mahennu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		mahentukoon	älköön mahentuko	3rd sing.	olkoon mahentunut	älköön olko mahentunut
1st plur.		mahentukaamme	älkäämme mahentuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		mahentukaa	älkää mahentuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		mahentukoot	älkööt mahentuko	3rd plur.	olkoot mahentuneet	älkööt olko mahentuneet
passive		mahennuttakoon	älköön mahennuttako	passive	olkoon mahennuttu	älköön olko mahennuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mahentunen	en mahentune	1st sing.	lienen mahentunut	en liene mahentunut
2nd sing.		mahentunet	et mahentune	2nd sing.	lienet mahentunut	et liene mahentunut
3rd sing.		mahentunee	ei mahentune	3rd sing.	lienee mahentunut	ei liene mahentunut
1st plur.		mahentunemme	emme mahentune	1st plur.	lienemme mahentuneet	emme liene mahentuneet
2nd plur.		mahentunette	ette mahentune	2nd plur.	lienette mahentuneet	ette liene mahentuneet
3rd plur.		mahentunevat	eivät mahentune	3rd plur.	lienevät mahentuneet	eivät liene mahentuneet
passive		mahennuttaneen	ei mahennuttane	passive	lienee mahennuttu	ei liene mahennuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mahentua		present	mahentuva	mahennuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mahentuakseni mahentuaksemme 2nd mahentuaksesi mahentuaksenne 3rd mahentuakseen mahentuaksensa		past	mahentunut	mahennuttu
2nd	inessive2	mahentuessa	mahennuttaessa	agent3	mahentuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mahentuessani mahentuessamme 2nd mahentuessasi mahentuessanne 3rd mahentuessaan mahentuessansa		negative	mahentumaton
	instructive	mahentuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	mahentumassa	—
	elative	mahentumasta	—
	illative	mahentumaan	—
	adessive	mahentumalla	—
	abessive	mahentumatta	—
	instructive	mahentuman	mahennuttaman
4th4	verbal noun	mahentuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mahentumaisillani mahentumaisillamme 2nd mahentumaisillasi mahentumaisillanne 3rd mahentumaisillaan mahentumaisillansa

Anagrams

• muhentaa