mitattu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Participle[edit]

mitattu

  1. past passive participle of mitata

Declension[edit]

Inflection of mitattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative mitattu mitatut
genitive mitatun mitattujen
partitive mitattua mitattuja
illative mitattuun mitattuihin
singular plural
nominative mitattu mitatut
accusative nom. mitattu mitatut
gen. mitatun
genitive mitatun mitattujen
partitive mitattua mitattuja
inessive mitatussa mitatuissa
elative mitatusta mitatuista
illative mitattuun mitattuihin
adessive mitatulla mitatuilla
ablative mitatulta mitatuilta
allative mitatulle mitatuille
essive mitattuna mitattuina
translative mitatuksi mitatuiksi
abessive mitatutta mitatuitta
instructive mitatuin
comitative mitattuine
Possessive forms of mitattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative mitattuni mitattuni
accusative nom. mitattuni mitattuni
gen. mitattuni
genitive mitattuni mitattujeni
partitive mitattuani mitattujani
inessive mitatussani mitatuissani
elative mitatustani mitatuistani
illative mitattuuni mitattuihini
adessive mitatullani mitatuillani
ablative mitatultani mitatuiltani
allative mitatulleni mitatuilleni
essive mitattunani mitattuinani
translative mitatukseni mitatuikseni
abessive mitatuttani mitatuittani
instructive
comitative mitattuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mitattusi mitattusi
accusative nom. mitattusi mitattusi
gen. mitattusi
genitive mitattusi mitattujesi
partitive mitattuasi mitattujasi
inessive mitatussasi mitatuissasi
elative mitatustasi mitatuistasi
illative mitattuusi mitattuihisi
adessive mitatullasi mitatuillasi
ablative mitatultasi mitatuiltasi
allative mitatullesi mitatuillesi
essive mitattunasi mitattuinasi
translative mitatuksesi mitatuiksesi
abessive mitatuttasi mitatuittasi
instructive
comitative mitattuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mitattumme mitattumme
accusative nom. mitattumme mitattumme
gen. mitattumme
genitive mitattumme mitattujemme
partitive mitattuamme mitattujamme
inessive mitatussamme mitatuissamme
elative mitatustamme mitatuistamme
illative mitattuumme mitattuihimme
adessive mitatullamme mitatuillamme
ablative mitatultamme mitatuiltamme
allative mitatullemme mitatuillemme
essive mitattunamme mitattuinamme
translative mitatuksemme mitatuiksemme
abessive mitatuttamme mitatuittamme
instructive
comitative mitattuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mitattunne mitattunne
accusative nom. mitattunne mitattunne
gen. mitattunne
genitive mitattunne mitattujenne
partitive mitattuanne mitattujanne
inessive mitatussanne mitatuissanne
elative mitatustanne mitatuistanne
illative mitattuunne mitattuihinne
adessive mitatullanne mitatuillanne
ablative mitatultanne mitatuiltanne
allative mitatullenne mitatuillenne
essive mitattunanne mitattuinanne
translative mitatuksenne mitatuiksenne
abessive mitatuttanne mitatuittanne
instructive
comitative mitattuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mitattunsa mitattunsa
accusative nom. mitattunsa mitattunsa
gen. mitattunsa
genitive mitattunsa mitattujensa
partitive mitattuaan
mitattuansa
mitattujaan
mitattujansa
inessive mitatussaan
mitatussansa
mitatuissaan
mitatuissansa
elative mitatustaan
mitatustansa
mitatuistaan
mitatuistansa
illative mitattuunsa mitattuihinsa
adessive mitatullaan
mitatullansa
mitatuillaan
mitatuillansa
ablative mitatultaan
mitatultansa
mitatuiltaan
mitatuiltansa
allative mitatulleen
mitatullensa
mitatuilleen
mitatuillensa
essive mitattunaan
mitattunansa
mitattuinaan
mitattuinansa
translative mitatukseen
mitatuksensa
mitatuikseen
mitatuiksensa
abessive mitatuttaan
mitatuttansa
mitatuittaan
mitatuittansa
instructive
comitative mitattuineen
mitattuinensa

Verb[edit]

mitattu

  1. past passive indicative connegative of mitata