murskailla

Finnish

Etymology

murskata +‎ -illa (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmurskɑi̯lːɑˣ/, [ˈmurs̠kɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -urskɑilːɑ
• Syllabification^(key): murs‧kail‧la

Verb

murskailla

1. (transitive) frequentative of murskata (“to crush”)

Conjugation

Inflection of murskailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murskailen	en murskaile	1st sing.	olen murskaillut	en ole murskaillut
2nd sing.		murskailet	et murskaile	2nd sing.	olet murskaillut	et ole murskaillut
3rd sing.		murskailee	ei murskaile	3rd sing.	on murskaillut	ei ole murskaillut
1st plur.		murskailemme	emme murskaile	1st plur.	olemme murskailleet	emme ole murskailleet
2nd plur.		murskailette	ette murskaile	2nd plur.	olette murskailleet	ette ole murskailleet
3rd plur.		murskailevat	eivät murskaile	3rd plur.	ovat murskailleet	eivät ole murskailleet
passive		murskaillaan	ei murskailla	passive	on murskailtu	ei ole murskailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murskailin	en murskaillut	1st sing.	olin murskaillut	en ollut murskaillut
2nd sing.		murskailit	et murskaillut	2nd sing.	olit murskaillut	et ollut murskaillut
3rd sing.		murskaili	ei murskaillut	3rd sing.	oli murskaillut	ei ollut murskaillut
1st plur.		murskailimme	emme murskailleet	1st plur.	olimme murskailleet	emme olleet murskailleet
2nd plur.		murskailitte	ette murskailleet	2nd plur.	olitte murskailleet	ette olleet murskailleet
3rd plur.		murskailivat	eivät murskailleet	3rd plur.	olivat murskailleet	eivät olleet murskailleet
passive		murskailtiin	ei murskailtu	passive	oli murskailtu	ei ollut murskailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murskailisin	en murskailisi	1st sing.	olisin murskaillut	en olisi murskaillut
2nd sing.		murskailisit	et murskailisi	2nd sing.	olisit murskaillut	et olisi murskaillut
3rd sing.		murskailisi	ei murskailisi	3rd sing.	olisi murskaillut	ei olisi murskaillut
1st plur.		murskailisimme	emme murskailisi	1st plur.	olisimme murskailleet	emme olisi murskailleet
2nd plur.		murskailisitte	ette murskailisi	2nd plur.	olisitte murskailleet	ette olisi murskailleet
3rd plur.		murskailisivat	eivät murskailisi	3rd plur.	olisivat murskailleet	eivät olisi murskailleet
passive		murskailtaisiin	ei murskailtaisi	passive	olisi murskailtu	ei olisi murskailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		murskaile	älä murskaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		murskailkoon	älköön murskailko	3rd sing.	olkoon murskaillut	älköön olko murskaillut
1st plur.		murskailkaamme	älkäämme murskailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		murskailkaa	älkää murskailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		murskailkoot	älkööt murskailko	3rd plur.	olkoot murskailleet	älkööt olko murskailleet
passive		murskailtakoon	älköön murskailtako	passive	olkoon murskailtu	älköön olko murskailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murskaillen	en murskaille	1st sing.	lienen murskaillut	en liene murskaillut
2nd sing.		murskaillet	et murskaille	2nd sing.	lienet murskaillut	et liene murskaillut
3rd sing.		murskaillee	ei murskaille	3rd sing.	lienee murskaillut	ei liene murskaillut
1st plur.		murskaillemme	emme murskaille	1st plur.	lienemme murskailleet	emme liene murskailleet
2nd plur.		murskaillette	ette murskaille	2nd plur.	lienette murskailleet	ette liene murskailleet
3rd plur.		murskaillevat	eivät murskaille	3rd plur.	lienevät murskailleet	eivät liene murskailleet
passive		murskailtaneen	ei murskailtane	passive	lienee murskailtu	ei liene murskailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		murskailla		present	murskaileva	murskailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murskaillakseni murskaillaksemme 2nd murskaillaksesi murskaillaksenne 3rd murskaillakseen murskaillaksensa		past	murskaillut	murskailtu
2nd	inessive2	murskaillessa	murskailtaessa	agent3	murskailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st murskaillessani murskaillessamme 2nd murskaillessasi murskaillessanne 3rd murskaillessaan murskaillessansa		negative	murskailematon
	instructive	murskaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	murskailemassa	—
	elative	murskailemasta	—
	illative	murskailemaan	—
	adessive	murskailemalla	—
	abessive	murskailematta	—
	instructive	murskaileman	murskailtaman
4th4	verbal noun	murskaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murskailemaisillani murskailemaisillamme 2nd murskailemaisillasi murskailemaisillanne 3rd murskailemaisillaan murskailemaisillansa

Derived terms

• murskailu