normalisaatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see English normalization).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnormɑlisɑːtio/, [ˈno̞rmɑ̝liˌs̠ɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Syllabification^(key): nor‧ma‧li‧saa‧ti‧o

Noun

normalisaatio

1. normalization

Declension

Inflection of normalisaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		normalisaatio	normalisaatiot
genitive		normalisaation	normalisaatioiden normalisaatioitten
partitive		normalisaatiota	normalisaatioita
illative		normalisaatioon	normalisaatioihin
		singular	plural
nominative		normalisaatio	normalisaatiot
accusative	nom.	normalisaatio	normalisaatiot
	gen.	normalisaation
genitive		normalisaation	normalisaatioiden normalisaatioitten
partitive		normalisaatiota	normalisaatioita
inessive		normalisaatiossa	normalisaatioissa
elative		normalisaatiosta	normalisaatioista
illative		normalisaatioon	normalisaatioihin
adessive		normalisaatiolla	normalisaatioilla
ablative		normalisaatiolta	normalisaatioilta
allative		normalisaatiolle	normalisaatioille
essive		normalisaationa	normalisaatioina
translative		normalisaatioksi	normalisaatioiksi
abessive		normalisaatiotta	normalisaatioitta
instructive		—	normalisaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of normalisaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative normalisaationi normalisaationi accusative nom. normalisaationi normalisaationi gen. normalisaationi genitive normalisaationi normalisaatioideni normalisaatioitteni partitive normalisaatiotani normalisaatioitani inessive normalisaatiossani normalisaatioissani elative normalisaatiostani normalisaatioistani illative normalisaatiooni normalisaatioihini adessive normalisaatiollani normalisaatioillani ablative normalisaatioltani normalisaatioiltani allative normalisaatiolleni normalisaatioilleni essive normalisaationani normalisaatioinani translative normalisaatiokseni normalisaatioikseni abessive normalisaatiottani normalisaatioittani instructive — — comitative — normalisaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative normalisaatiosi normalisaatiosi accusative nom. normalisaatiosi normalisaatiosi gen. normalisaatiosi genitive normalisaatiosi normalisaatioidesi normalisaatioittesi partitive normalisaatiotasi normalisaatioitasi inessive normalisaatiossasi normalisaatioissasi elative normalisaatiostasi normalisaatioistasi illative normalisaatioosi normalisaatioihisi adessive normalisaatiollasi normalisaatioillasi ablative normalisaatioltasi normalisaatioiltasi allative normalisaatiollesi normalisaatioillesi essive normalisaationasi normalisaatioinasi translative normalisaatioksesi normalisaatioiksesi abessive normalisaatiottasi normalisaatioittasi instructive — — comitative — normalisaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative normalisaatiomme normalisaatiomme accusative nom. normalisaatiomme normalisaatiomme gen. normalisaatiomme genitive normalisaatiomme normalisaatioidemme normalisaatioittemme partitive normalisaatiotamme normalisaatioitamme inessive normalisaatiossamme normalisaatioissamme elative normalisaatiostamme normalisaatioistamme illative normalisaatioomme normalisaatioihimme adessive normalisaatiollamme normalisaatioillamme ablative normalisaatioltamme normalisaatioiltamme allative normalisaatiollemme normalisaatioillemme essive normalisaationamme normalisaatioinamme translative normalisaatioksemme normalisaatioiksemme abessive normalisaatiottamme normalisaatioittamme instructive — — comitative — normalisaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative normalisaationne normalisaationne accusative nom. normalisaationne normalisaationne gen. normalisaationne genitive normalisaationne normalisaatioidenne normalisaatioittenne partitive normalisaatiotanne normalisaatioitanne inessive normalisaatiossanne normalisaatioissanne elative normalisaatiostanne normalisaatioistanne illative normalisaatioonne normalisaatioihinne adessive normalisaatiollanne normalisaatioillanne ablative normalisaatioltanne normalisaatioiltanne allative normalisaatiollenne normalisaatioillenne essive normalisaationanne normalisaatioinanne translative normalisaatioksenne normalisaatioiksenne abessive normalisaatiottanne normalisaatioittanne instructive — — comitative — normalisaatioinenne third-person possessor singular plural nominative normalisaationsa normalisaationsa accusative nom. normalisaationsa normalisaationsa gen. normalisaationsa genitive normalisaationsa normalisaatioidensa normalisaatioittensa partitive normalisaatiotaan normalisaatiotansa normalisaatioitaan normalisaatioitansa inessive normalisaatiossaan normalisaatiossansa normalisaatioissaan normalisaatioissansa elative normalisaatiostaan normalisaatiostansa normalisaatioistaan normalisaatioistansa illative normalisaatioonsa normalisaatioihinsa adessive normalisaatiollaan normalisaatiollansa normalisaatioillaan normalisaatioillansa ablative normalisaatioltaan normalisaatioltansa normalisaatioiltaan normalisaatioiltansa allative normalisaatiolleen normalisaatiollensa normalisaatioilleen normalisaatioillensa essive normalisaationaan normalisaationansa normalisaatioinaan normalisaatioinansa translative normalisaatiokseen normalisaatioksensa normalisaatioikseen normalisaatioiksensa abessive normalisaatiottaan normalisaatiottansa normalisaatioittaan normalisaatioittansa instructive — — comitative — normalisaatioineen normalisaatioinensa