puhkaiseminen

Finnish

Etymology

puhkaista +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpuhkɑi̯seminen/, [ˈpuxkɑ̝i̯ˌs̠e̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Syllabification^(key): puh‧kai‧se‧mi‧nen

Noun

puhkaiseminen

1. verbal noun of puhkaista
   1. piercing, puncturing, bursting

Declension

Inflection of puhkaiseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		puhkaiseminen	puhkaisemiset
genitive		puhkaisemisen	puhkaisemisten puhkaisemisien
partitive		puhkaisemista	puhkaisemisia
illative		puhkaisemiseen	puhkaisemisiin
		singular	plural
nominative		puhkaiseminen	puhkaisemiset
accusative	nom.	puhkaiseminen	puhkaisemiset
	gen.	puhkaisemisen
genitive		puhkaisemisen	puhkaisemisten puhkaisemisien
partitive		puhkaisemista	puhkaisemisia
inessive		puhkaisemisessa	puhkaisemisissa
elative		puhkaisemisesta	puhkaisemisista
illative		puhkaisemiseen	puhkaisemisiin
adessive		puhkaisemisella	puhkaisemisilla
ablative		puhkaisemiselta	puhkaisemisilta
allative		puhkaisemiselle	puhkaisemisille
essive		puhkaisemisena	puhkaisemisina
translative		puhkaisemiseksi	puhkaisemisiksi
abessive		puhkaisemisetta	puhkaisemisitta
instructive		—	puhkaisemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of puhkaiseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative puhkaisemiseni puhkaisemiseni accusative nom. puhkaisemiseni puhkaisemiseni gen. puhkaisemiseni genitive puhkaisemiseni puhkaisemisteni puhkaisemisieni partitive puhkaisemistani puhkaisemisiani inessive puhkaisemisessani puhkaisemisissani elative puhkaisemisestani puhkaisemisistani illative puhkaisemiseeni puhkaisemisiini adessive puhkaisemisellani puhkaisemisillani ablative puhkaisemiseltani puhkaisemisiltani allative puhkaisemiselleni puhkaisemisilleni essive puhkaisemisenani puhkaisemisinani translative puhkaisemisekseni puhkaisemisikseni abessive puhkaisemisettani puhkaisemisittani instructive — — comitative — puhkaisemisineni second-person singular possessor singular plural nominative puhkaisemisesi puhkaisemisesi accusative nom. puhkaisemisesi puhkaisemisesi gen. puhkaisemisesi genitive puhkaisemisesi puhkaisemistesi puhkaisemisiesi partitive puhkaisemistasi puhkaisemisiasi inessive puhkaisemisessasi puhkaisemisissasi elative puhkaisemisestasi puhkaisemisistasi illative puhkaisemiseesi puhkaisemisiisi adessive puhkaisemisellasi puhkaisemisillasi ablative puhkaisemiseltasi puhkaisemisiltasi allative puhkaisemisellesi puhkaisemisillesi essive puhkaisemisenasi puhkaisemisinasi translative puhkaisemiseksesi puhkaisemisiksesi abessive puhkaisemisettasi puhkaisemisittasi instructive — — comitative — puhkaisemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative puhkaisemisemme puhkaisemisemme accusative nom. puhkaisemisemme puhkaisemisemme gen. puhkaisemisemme genitive puhkaisemisemme puhkaisemistemme puhkaisemisiemme partitive puhkaisemistamme puhkaisemisiamme inessive puhkaisemisessamme puhkaisemisissamme elative puhkaisemisestamme puhkaisemisistamme illative puhkaisemiseemme puhkaisemisiimme adessive puhkaisemisellamme puhkaisemisillamme ablative puhkaisemiseltamme puhkaisemisiltamme allative puhkaisemisellemme puhkaisemisillemme essive puhkaisemisenamme puhkaisemisinamme translative puhkaisemiseksemme puhkaisemisiksemme abessive puhkaisemisettamme puhkaisemisittamme instructive — — comitative — puhkaisemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative puhkaisemisenne puhkaisemisenne accusative nom. puhkaisemisenne puhkaisemisenne gen. puhkaisemisenne genitive puhkaisemisenne puhkaisemistenne puhkaisemisienne partitive puhkaisemistanne puhkaisemisianne inessive puhkaisemisessanne puhkaisemisissanne elative puhkaisemisestanne puhkaisemisistanne illative puhkaisemiseenne puhkaisemisiinne adessive puhkaisemisellanne puhkaisemisillanne ablative puhkaisemiseltanne puhkaisemisiltanne allative puhkaisemisellenne puhkaisemisillenne essive puhkaisemisenanne puhkaisemisinanne translative puhkaisemiseksenne puhkaisemisiksenne abessive puhkaisemisettanne puhkaisemisittanne instructive — — comitative — puhkaisemisinenne third-person possessor singular plural nominative puhkaisemisensa puhkaisemisensa accusative nom. puhkaisemisensa puhkaisemisensa gen. puhkaisemisensa genitive puhkaisemisensa puhkaisemistensa puhkaisemisiensa partitive puhkaisemistaan puhkaisemistansa puhkaisemisiaan puhkaisemisiansa inessive puhkaisemisessaan puhkaisemisessansa puhkaisemisissaan puhkaisemisissansa elative puhkaisemisestaan puhkaisemisestansa puhkaisemisistaan puhkaisemisistansa illative puhkaisemiseensa puhkaisemisiinsa adessive puhkaisemisellaan puhkaisemisellansa puhkaisemisillaan puhkaisemisillansa ablative puhkaisemiseltaan puhkaisemiseltansa puhkaisemisiltaan puhkaisemisiltansa allative puhkaisemiselleen puhkaisemisellensa puhkaisemisilleen puhkaisemisillensa essive puhkaisemisenaan puhkaisemisenansa puhkaisemisinaan puhkaisemisinansa translative puhkaisemisekseen puhkaisemiseksensa puhkaisemisikseen puhkaisemisiksensa abessive puhkaisemisettaan puhkaisemisettansa puhkaisemisittaan puhkaisemisittansa instructive — — comitative — puhkaisemisineen puhkaisemisinensa