rukoilla

Finnish

Etymology

ruko- +‎ -illa. According to Häkkinen (2023), the root may be ruko (“haycock”). The word would have originally meant "to assemble, put together into haycocks" (found in dialects), and the shift to mean "to pray" was originally figurative use of this sense in reference to the position of the hands while praying. The Sami word (such as in Northern Sami rohkadallat) is likely a loan from Finnish.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrukoi̯lːɑˣ/, [ˈruko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ukoilːɑ
• Syllabification^(key): ru‧koil‧la

Verb

rukoilla (intransitive, transitive, usually atelic)

1. (religion) to pray
2. (figuratively) to pray, beg, implore, beseech

Conjugation

Inflection of rukoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukoilen	en rukoile	1st sing.	olen rukoillut	en ole rukoillut
2nd sing.		rukoilet	et rukoile	2nd sing.	olet rukoillut	et ole rukoillut
3rd sing.		rukoilee	ei rukoile	3rd sing.	on rukoillut	ei ole rukoillut
1st plur.		rukoilemme	emme rukoile	1st plur.	olemme rukoilleet	emme ole rukoilleet
2nd plur.		rukoilette	ette rukoile	2nd plur.	olette rukoilleet	ette ole rukoilleet
3rd plur.		rukoilevat	eivät rukoile	3rd plur.	ovat rukoilleet	eivät ole rukoilleet
passive		rukoillaan	ei rukoilla	passive	on rukoiltu	ei ole rukoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukoilin	en rukoillut	1st sing.	olin rukoillut	en ollut rukoillut
2nd sing.		rukoilit	et rukoillut	2nd sing.	olit rukoillut	et ollut rukoillut
3rd sing.		rukoili	ei rukoillut	3rd sing.	oli rukoillut	ei ollut rukoillut
1st plur.		rukoilimme	emme rukoilleet	1st plur.	olimme rukoilleet	emme olleet rukoilleet
2nd plur.		rukoilitte	ette rukoilleet	2nd plur.	olitte rukoilleet	ette olleet rukoilleet
3rd plur.		rukoilivat	eivät rukoilleet	3rd plur.	olivat rukoilleet	eivät olleet rukoilleet
passive		rukoiltiin	ei rukoiltu	passive	oli rukoiltu	ei ollut rukoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukoilisin	en rukoilisi	1st sing.	olisin rukoillut	en olisi rukoillut
2nd sing.		rukoilisit	et rukoilisi	2nd sing.	olisit rukoillut	et olisi rukoillut
3rd sing.		rukoilisi	ei rukoilisi	3rd sing.	olisi rukoillut	ei olisi rukoillut
1st plur.		rukoilisimme	emme rukoilisi	1st plur.	olisimme rukoilleet	emme olisi rukoilleet
2nd plur.		rukoilisitte	ette rukoilisi	2nd plur.	olisitte rukoilleet	ette olisi rukoilleet
3rd plur.		rukoilisivat	eivät rukoilisi	3rd plur.	olisivat rukoilleet	eivät olisi rukoilleet
passive		rukoiltaisiin	ei rukoiltaisi	passive	olisi rukoiltu	ei olisi rukoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rukoile	älä rukoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rukoilkoon	älköön rukoilko	3rd sing.	olkoon rukoillut	älköön olko rukoillut
1st plur.		rukoilkaamme	älkäämme rukoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rukoilkaa	älkää rukoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rukoilkoot	älkööt rukoilko	3rd plur.	olkoot rukoilleet	älkööt olko rukoilleet
passive		rukoiltakoon	älköön rukoiltako	passive	olkoon rukoiltu	älköön olko rukoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukoillen	en rukoille	1st sing.	lienen rukoillut	en liene rukoillut
2nd sing.		rukoillet	et rukoille	2nd sing.	lienet rukoillut	et liene rukoillut
3rd sing.		rukoillee	ei rukoille	3rd sing.	lienee rukoillut	ei liene rukoillut
1st plur.		rukoillemme	emme rukoille	1st plur.	lienemme rukoilleet	emme liene rukoilleet
2nd plur.		rukoillette	ette rukoille	2nd plur.	lienette rukoilleet	ette liene rukoilleet
3rd plur.		rukoillevat	eivät rukoille	3rd plur.	lienevät rukoilleet	eivät liene rukoilleet
passive		rukoiltaneen	ei rukoiltane	passive	lienee rukoiltu	ei liene rukoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rukoilla		present	rukoileva	rukoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rukoillakseni rukoillaksemme 2nd rukoillaksesi rukoillaksenne 3rd rukoillakseen rukoillaksensa		past	rukoillut	rukoiltu
2nd	inessive2	rukoillessa	rukoiltaessa	agent3	rukoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rukoillessani rukoillessamme 2nd rukoillessasi rukoillessanne 3rd rukoillessaan rukoillessansa		negative	rukoilematon
	instructive	rukoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rukoilemassa	—
	elative	rukoilemasta	—
	illative	rukoilemaan	—
	adessive	rukoilemalla	—
	abessive	rukoilematta	—
	instructive	rukoileman	rukoiltaman
4th4	verbal noun	rukoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rukoilemaisillani rukoilemaisillamme 2nd rukoilemaisillasi rukoilemaisillanne 3rd rukoilemaisillaan rukoilemaisillansa

Derived terms

• rukoileminen
• rukoilija
• rukoilu

 

Related terms

• rukous

Further reading

• “rukoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kourilla, kuorilla