selitteleminen

Finnish

Etymology

selitellä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈselitːeleminen/, [ˈs̠e̞lit̪ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): se‧lit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

selitteleminen

1. verbal noun of selitellä
   1. making excuses (for), trying to explain away

Declension

Inflection of selitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		selitteleminen	selittelemiset
genitive		selittelemisen	selittelemisten selittelemisien
partitive		selittelemistä	selittelemisiä
illative		selittelemiseen	selittelemisiin
		singular	plural
nominative		selitteleminen	selittelemiset
accusative	nom.	selitteleminen	selittelemiset
	gen.	selittelemisen
genitive		selittelemisen	selittelemisten selittelemisien
partitive		selittelemistä	selittelemisiä
inessive		selittelemisessä	selittelemisissä
elative		selittelemisestä	selittelemisistä
illative		selittelemiseen	selittelemisiin
adessive		selittelemisellä	selittelemisillä
ablative		selittelemiseltä	selittelemisiltä
allative		selittelemiselle	selittelemisille
essive		selittelemisenä	selittelemisinä
translative		selittelemiseksi	selittelemisiksi
abessive		selittelemisettä	selittelemisittä
instructive		—	selittelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of selitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative selittelemiseni selittelemiseni accusative nom. selittelemiseni selittelemiseni gen. selittelemiseni genitive selittelemiseni selittelemisteni selittelemisieni partitive selittelemistäni selittelemisiäni inessive selittelemisessäni selittelemisissäni elative selittelemisestäni selittelemisistäni illative selittelemiseeni selittelemisiini adessive selittelemiselläni selittelemisilläni ablative selittelemiseltäni selittelemisiltäni allative selittelemiselleni selittelemisilleni essive selittelemisenäni selittelemisinäni translative selittelemisekseni selittelemisikseni abessive selittelemisettäni selittelemisittäni instructive — — comitative — selittelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative selittelemisesi selittelemisesi accusative nom. selittelemisesi selittelemisesi gen. selittelemisesi genitive selittelemisesi selittelemistesi selittelemisiesi partitive selittelemistäsi selittelemisiäsi inessive selittelemisessäsi selittelemisissäsi elative selittelemisestäsi selittelemisistäsi illative selittelemiseesi selittelemisiisi adessive selittelemiselläsi selittelemisilläsi ablative selittelemiseltäsi selittelemisiltäsi allative selittelemisellesi selittelemisillesi essive selittelemisenäsi selittelemisinäsi translative selittelemiseksesi selittelemisiksesi abessive selittelemisettäsi selittelemisittäsi instructive — — comitative — selittelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative selittelemisemme selittelemisemme accusative nom. selittelemisemme selittelemisemme gen. selittelemisemme genitive selittelemisemme selittelemistemme selittelemisiemme partitive selittelemistämme selittelemisiämme inessive selittelemisessämme selittelemisissämme elative selittelemisestämme selittelemisistämme illative selittelemiseemme selittelemisiimme adessive selittelemisellämme selittelemisillämme ablative selittelemiseltämme selittelemisiltämme allative selittelemisellemme selittelemisillemme essive selittelemisenämme selittelemisinämme translative selittelemiseksemme selittelemisiksemme abessive selittelemisettämme selittelemisittämme instructive — — comitative — selittelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative selittelemisenne selittelemisenne accusative nom. selittelemisenne selittelemisenne gen. selittelemisenne genitive selittelemisenne selittelemistenne selittelemisienne partitive selittelemistänne selittelemisiänne inessive selittelemisessänne selittelemisissänne elative selittelemisestänne selittelemisistänne illative selittelemiseenne selittelemisiinne adessive selittelemisellänne selittelemisillänne ablative selittelemiseltänne selittelemisiltänne allative selittelemisellenne selittelemisillenne essive selittelemisenänne selittelemisinänne translative selittelemiseksenne selittelemisiksenne abessive selittelemisettänne selittelemisittänne instructive — — comitative — selittelemisinenne third-person possessor singular plural nominative selittelemisensä selittelemisensä accusative nom. selittelemisensä selittelemisensä gen. selittelemisensä genitive selittelemisensä selittelemistensä selittelemisiensä partitive selittelemistään selittelemistänsä selittelemisiään selittelemisiänsä inessive selittelemisessään selittelemisessänsä selittelemisissään selittelemisissänsä elative selittelemisestään selittelemisestänsä selittelemisistään selittelemisistänsä illative selittelemiseensä selittelemisiinsä adessive selittelemisellään selittelemisellänsä selittelemisillään selittelemisillänsä ablative selittelemiseltään selittelemiseltänsä selittelemisiltään selittelemisiltänsä allative selittelemiselleen selittelemisellensä selittelemisilleen selittelemisillensä essive selittelemisenään selittelemisenänsä selittelemisinään selittelemisinänsä translative selittelemisekseen selittelemiseksensä selittelemisikseen selittelemisiksensä abessive selittelemisettään selittelemisettänsä selittelemisittään selittelemisittänsä instructive — — comitative — selittelemisineen selittelemisinensä