täsmentäminen

Finnish

Etymology

täsmentää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtæsmentæminen/, [ˈt̪æs̠me̞n̪ˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Syllabification^(key): täs‧men‧tä‧mi‧nen

Noun

täsmentäminen

1. verbal noun of täsmentää
   1. clarifying, defining (making more exact)

Declension

Inflection of täsmentäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		täsmentäminen	täsmentämiset
genitive		täsmentämisen	täsmentämisten täsmentämisien
partitive		täsmentämistä	täsmentämisiä
illative		täsmentämiseen	täsmentämisiin
		singular	plural
nominative		täsmentäminen	täsmentämiset
accusative	nom.	täsmentäminen	täsmentämiset
	gen.	täsmentämisen
genitive		täsmentämisen	täsmentämisten täsmentämisien
partitive		täsmentämistä	täsmentämisiä
inessive		täsmentämisessä	täsmentämisissä
elative		täsmentämisestä	täsmentämisistä
illative		täsmentämiseen	täsmentämisiin
adessive		täsmentämisellä	täsmentämisillä
ablative		täsmentämiseltä	täsmentämisiltä
allative		täsmentämiselle	täsmentämisille
essive		täsmentämisenä	täsmentämisinä
translative		täsmentämiseksi	täsmentämisiksi
abessive		täsmentämisettä	täsmentämisittä
instructive		—	täsmentämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of täsmentäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative täsmentämiseni täsmentämiseni accusative nom. täsmentämiseni täsmentämiseni gen. täsmentämiseni genitive täsmentämiseni täsmentämisteni täsmentämisieni partitive täsmentämistäni täsmentämisiäni inessive täsmentämisessäni täsmentämisissäni elative täsmentämisestäni täsmentämisistäni illative täsmentämiseeni täsmentämisiini adessive täsmentämiselläni täsmentämisilläni ablative täsmentämiseltäni täsmentämisiltäni allative täsmentämiselleni täsmentämisilleni essive täsmentämisenäni täsmentämisinäni translative täsmentämisekseni täsmentämisikseni abessive täsmentämisettäni täsmentämisittäni instructive — — comitative — täsmentämisineni second-person singular possessor singular plural nominative täsmentämisesi täsmentämisesi accusative nom. täsmentämisesi täsmentämisesi gen. täsmentämisesi genitive täsmentämisesi täsmentämistesi täsmentämisiesi partitive täsmentämistäsi täsmentämisiäsi inessive täsmentämisessäsi täsmentämisissäsi elative täsmentämisestäsi täsmentämisistäsi illative täsmentämiseesi täsmentämisiisi adessive täsmentämiselläsi täsmentämisilläsi ablative täsmentämiseltäsi täsmentämisiltäsi allative täsmentämisellesi täsmentämisillesi essive täsmentämisenäsi täsmentämisinäsi translative täsmentämiseksesi täsmentämisiksesi abessive täsmentämisettäsi täsmentämisittäsi instructive — — comitative — täsmentämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative täsmentämisemme täsmentämisemme accusative nom. täsmentämisemme täsmentämisemme gen. täsmentämisemme genitive täsmentämisemme täsmentämistemme täsmentämisiemme partitive täsmentämistämme täsmentämisiämme inessive täsmentämisessämme täsmentämisissämme elative täsmentämisestämme täsmentämisistämme illative täsmentämiseemme täsmentämisiimme adessive täsmentämisellämme täsmentämisillämme ablative täsmentämiseltämme täsmentämisiltämme allative täsmentämisellemme täsmentämisillemme essive täsmentämisenämme täsmentämisinämme translative täsmentämiseksemme täsmentämisiksemme abessive täsmentämisettämme täsmentämisittämme instructive — — comitative — täsmentämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative täsmentämisenne täsmentämisenne accusative nom. täsmentämisenne täsmentämisenne gen. täsmentämisenne genitive täsmentämisenne täsmentämistenne täsmentämisienne partitive täsmentämistänne täsmentämisiänne inessive täsmentämisessänne täsmentämisissänne elative täsmentämisestänne täsmentämisistänne illative täsmentämiseenne täsmentämisiinne adessive täsmentämisellänne täsmentämisillänne ablative täsmentämiseltänne täsmentämisiltänne allative täsmentämisellenne täsmentämisillenne essive täsmentämisenänne täsmentämisinänne translative täsmentämiseksenne täsmentämisiksenne abessive täsmentämisettänne täsmentämisittänne instructive — — comitative — täsmentämisinenne third-person possessor singular plural nominative täsmentämisensä täsmentämisensä accusative nom. täsmentämisensä täsmentämisensä gen. täsmentämisensä genitive täsmentämisensä täsmentämistensä täsmentämisiensä partitive täsmentämistään täsmentämistänsä täsmentämisiään täsmentämisiänsä inessive täsmentämisessään täsmentämisessänsä täsmentämisissään täsmentämisissänsä elative täsmentämisestään täsmentämisestänsä täsmentämisistään täsmentämisistänsä illative täsmentämiseensä täsmentämisiinsä adessive täsmentämisellään täsmentämisellänsä täsmentämisillään täsmentämisillänsä ablative täsmentämiseltään täsmentämiseltänsä täsmentämisiltään täsmentämisiltänsä allative täsmentämiselleen täsmentämisellensä täsmentämisilleen täsmentämisillensä essive täsmentämisenään täsmentämisenänsä täsmentämisinään täsmentämisinänsä translative täsmentämisekseen täsmentämiseksensä täsmentämisikseen täsmentämisiksensä abessive täsmentämisettään täsmentämisettänsä täsmentämisittään täsmentämisittänsä instructive — — comitative — täsmentämisineen täsmentämisinensä