vallaa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *valadak. Cognates include Finnish valaa and Estonian valada.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑlɑː/, [ˈʋɑɫːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑlɑː/, [ˈʋɑɫˑɑː]
• Rhymes: -ɑlɑː
• Hyphenation: val‧laa

Verb

vallaa

1. (transitive) to pour
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:

     Pintamaan jäänöksen valamma klaziputelii veen kera, hämmennämmä ja paamma seisohtummaa.

     We'll pour the rest of the topsoil into a glass bottle with water, stir it and put it to settle.

2. (transitive) to lay (an egg)
   • 1915, Volmari Porkka, quoting Oute Loan kylästä, “1140. Soikkola, Tarinaisi, III2”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 13-14:

     Valoi vaskisen munnaisen // Kolmen mättään nennää.

     She laid a little copper egg // On the cape of the third hillock.

3. (intransitive) to lie (tell lies)

Conjugation

Conjugation of vallaa (type 4/antaa, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	valan	en vala	1st singular	oon valant, oon valanut	en oo valant, en oo valanut
2nd singular	valat	et vala	2nd singular	oot valant, oot valanut	et oo valant, et oo valanut
3rd singular	vallaa	ei vala	3rd singular	ono valant, ono valanut	ei oo valant, ei oo valanut
1st plural	valamma	emmä vala	1st plural	oomma valaneet	emmä oo valaneet
2nd plural	valatta	että vala	2nd plural	ootta valaneet	että oo valaneet
3rd plural	vallaat1), valavat2), valetaa	evät vala, ei valeta	3rd plural	ovat valaneet	evät oo valaneet, ei oo valettu
impersonal	valetaa	ei valeta	impersonal	ono valettu	ei oo valettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	valoin	en valant, en valanut	1st singular	olin valant, olin valanut	en olt valant, en olt valanut
2nd singular	valoit	et valant, et valanut	2nd singular	olit valant, olit valanut	et olt valant, et olt valanut
3rd singular	valoi	ei valant, ei valanut	3rd singular	oli valant, oli valanut	ei olt valant, ei olt valanut
1st plural	valoimma	emmä valaneet	1st plural	olimma valaneet	emmä olleet valaneet
2nd plural	valoitta	että valaneet	2nd plural	olitta valaneet	että olleet valaneet
3rd plural	valloit1), valoivat2), valettii	evät valaneet, ei valettu	3rd plural	olivat valaneet	evät olleet valaneet, ei olt valettu
impersonal	valettii	ei valettu	impersonal	oli valettu	ei olt valettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	valaisin	en valais	1st singular	olisin valant, olisin valanut	en olis valant, en olis valanut
2nd singular	valaisit, vallaist1)	et valais	2nd singular	olisit valant, olisit valanut	et olis valant, et olis valanut
3rd singular	valais	ei valais	3rd singular	olis valant, olis valanut	ei olis valant, ei olis valanut
1st plural	valaisimma	emmä valais	1st plural	olisimma valaneet	emmä olis valaneet
2nd plural	valaisitta	että valais	2nd plural	olisitta valaneet	että olis valaneet
3rd plural	valaisiit1), valaisivat2), valettais	evät valais, ei valettais	3rd plural	olisivat valaneet	evät olis valaneet, ei olis valettu
impersonal	valettais	ei valettais	impersonal	olis valettu	ei olis valettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vala	elä vala	2nd singular	oo valant, oo valanut	elä oo valant, elä oo valanut
3rd singular	valakoo	elköö valako	3rd singular	olkoo valant, olkoo valanut	elköö olko valant, elköö olko valanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	valakaa	elkää valako	2nd plural	olkaa valaneet	elkää olko valaneet
3rd plural	valakoot	elkööt valako, elköö valettako	3rd plural	olkoot valaneet	elkööt olko valaneet, elköö olko valettu
impersonal	valettakkoo	elköö valettako	impersonal	olkoo valettu	elköö olko valettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	valanen	en valane
2nd singular	valanet	et valane
3rd singular	valanoo	ei valane
1st plural	valanemma	emmä valane
2nd plural	valanetta	että valane
3rd plural	valanoot	evät valane, ei valettane
impersonal	valettannoo	ei valettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vallaa	present	valava	valettava
2nd	inessive	valajees	past	valant, valanut	valettu
	instructive	vallaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (valakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	valamaa
	inessive	valamaas
	elative	valamast
	abessive	valamata
4th	nominative	valamiin
	partitive	valamista, valamist

Synonyms

• (to lay): munnia
• (to tell lies): petellä, klejata, kedrätä

Derived terms

• valella
• vallua

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 636