verovalitus

Finnish

Etymology

vero +‎ valitus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋeroˌʋɑlitus/, [ˈʋe̞ro̞ˌʋɑ̝lit̪us̠]
• Rhymes: -ɑlitus
• Syllabification^(key): ve‧ro‧va‧li‧tus

Noun

verovalitus

1. tax complaint

Declension

Inflection of verovalitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		verovalitus	verovalitukset
genitive		verovalituksen	verovalitusten verovalituksien
partitive		verovalitusta	verovalituksia
illative		verovalitukseen	verovalituksiin
		singular	plural
nominative		verovalitus	verovalitukset
accusative	nom.	verovalitus	verovalitukset
	gen.	verovalituksen
genitive		verovalituksen	verovalitusten verovalituksien
partitive		verovalitusta	verovalituksia
inessive		verovalituksessa	verovalituksissa
elative		verovalituksesta	verovalituksista
illative		verovalitukseen	verovalituksiin
adessive		verovalituksella	verovalituksilla
ablative		verovalitukselta	verovalituksilta
allative		verovalitukselle	verovalituksille
essive		verovalituksena	verovalituksina
translative		verovalitukseksi	verovalituksiksi
abessive		verovalituksetta	verovalituksitta
instructive		—	verovalituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of verovalitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative verovalitukseni verovalitukseni accusative nom. verovalitukseni verovalitukseni gen. verovalitukseni genitive verovalitukseni verovalitusteni verovalituksieni partitive verovalitustani verovalituksiani inessive verovalituksessani verovalituksissani elative verovalituksestani verovalituksistani illative verovalitukseeni verovalituksiini adessive verovalituksellani verovalituksillani ablative verovalitukseltani verovalituksiltani allative verovalitukselleni verovalituksilleni essive verovalituksenani verovalituksinani translative verovalituksekseni verovalituksikseni abessive verovalituksettani verovalituksittani instructive — — comitative — verovalituksineni second-person singular possessor singular plural nominative verovalituksesi verovalituksesi accusative nom. verovalituksesi verovalituksesi gen. verovalituksesi genitive verovalituksesi verovalitustesi verovalituksiesi partitive verovalitustasi verovalituksiasi inessive verovalituksessasi verovalituksissasi elative verovalituksestasi verovalituksistasi illative verovalitukseesi verovalituksiisi adessive verovalituksellasi verovalituksillasi ablative verovalitukseltasi verovalituksiltasi allative verovalituksellesi verovalituksillesi essive verovalituksenasi verovalituksinasi translative verovalitukseksesi verovalituksiksesi abessive verovalituksettasi verovalituksittasi instructive — — comitative — verovalituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative verovalituksemme verovalituksemme accusative nom. verovalituksemme verovalituksemme gen. verovalituksemme genitive verovalituksemme verovalitustemme verovalituksiemme partitive verovalitustamme verovalituksiamme inessive verovalituksessamme verovalituksissamme elative verovalituksestamme verovalituksistamme illative verovalitukseemme verovalituksiimme adessive verovalituksellamme verovalituksillamme ablative verovalitukseltamme verovalituksiltamme allative verovalituksellemme verovalituksillemme essive verovalituksenamme verovalituksinamme translative verovalitukseksemme verovalituksiksemme abessive verovalituksettamme verovalituksittamme instructive — — comitative — verovalituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative verovalituksenne verovalituksenne accusative nom. verovalituksenne verovalituksenne gen. verovalituksenne genitive verovalituksenne verovalitustenne verovalituksienne partitive verovalitustanne verovalituksianne inessive verovalituksessanne verovalituksissanne elative verovalituksestanne verovalituksistanne illative verovalitukseenne verovalituksiinne adessive verovalituksellanne verovalituksillanne ablative verovalitukseltanne verovalituksiltanne allative verovalituksellenne verovalituksillenne essive verovalituksenanne verovalituksinanne translative verovalitukseksenne verovalituksiksenne abessive verovalituksettanne verovalituksittanne instructive — — comitative — verovalituksinenne third-person possessor singular plural nominative verovalituksensa verovalituksensa accusative nom. verovalituksensa verovalituksensa gen. verovalituksensa genitive verovalituksensa verovalitustensa verovalituksiensa partitive verovalitustaan verovalitustansa verovalituksiaan verovalituksiansa inessive verovalituksessaan verovalituksessansa verovalituksissaan verovalituksissansa elative verovalituksestaan verovalituksestansa verovalituksistaan verovalituksistansa illative verovalitukseensa verovalituksiinsa adessive verovalituksellaan verovalituksellansa verovalituksillaan verovalituksillansa ablative verovalitukseltaan verovalitukseltansa verovalituksiltaan verovalituksiltansa allative verovalitukselleen verovalituksellensa verovalituksilleen verovalituksillensa essive verovalituksenaan verovalituksenansa verovalituksinaan verovalituksinansa translative verovalituksekseen verovalitukseksensa verovalituksikseen verovalituksiksensa abessive verovalituksettaan verovalituksettansa verovalituksittaan verovalituksittansa instructive — — comitative — verovalituksineen verovalituksinensa

Further reading

• “verovalitus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04