Justus

See also: justus

English

Etymology

Name of several early saints, from Latin iustus (“just”), from iūs +‎ -tus.

Proper noun

Justus

1. A male given name from Latin.
   • 1611, The Holy Bible, […] (King James Version), London: […] Robert Barker, […], →OCLC, Acts 1:23:

     And they appointed two, Joseph called Barsabas, who was surnamed Justus, and Matthias.

Usage notes

• Of mostly historical use in the Anglo-Saxon world.

Translations

male given name

• Breton: Yust m
• Danish: Just
• Finnish: Justus (fi)
• Franco-Provençal: Just
• French: Just (fr) m
• Galician: Xusto (gl) m
• German: Justus (de) m, Just (de) m
• Greek: Ιούστος (el) m (Ioústos)
• Italian: Giusto (it) m
• Latin: Iustus (la) m
• Occitan: Just m
• Picard: Just
• Portuguese: Justo m
• Spanish: Justo (es) m

Finnish

Etymology

From Latin Iustus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjustus/, [ˈjus̠tus̠]
• Rhymes: -ustus
• Syllabification^(key): Jus‧tus

Proper noun

Justus

1. a male given name, equivalent to English Justus

Declension

Inflection of Justus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		Justus	Justukset
genitive		Justuksen	Justusten Justuksien
partitive		Justusta	Justuksia
illative		Justukseen	Justuksiin
		singular	plural
nominative		Justus	Justukset
accusative	nom.	Justus	Justukset
	gen.	Justuksen
genitive		Justuksen	Justusten Justuksien
partitive		Justusta	Justuksia
inessive		Justuksessa	Justuksissa
elative		Justuksesta	Justuksista
illative		Justukseen	Justuksiin
adessive		Justuksella	Justuksilla
ablative		Justukselta	Justuksilta
allative		Justukselle	Justuksille
essive		Justuksena	Justuksina
translative		Justukseksi	Justuksiksi
abessive		Justuksetta	Justuksitta
instructive		—	Justuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Justus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Justukseni Justukseni accusative nom. Justukseni Justukseni gen. Justukseni genitive Justukseni Justusteni Justuksieni partitive Justustani Justuksiani inessive Justuksessani Justuksissani elative Justuksestani Justuksistani illative Justukseeni Justuksiini adessive Justuksellani Justuksillani ablative Justukseltani Justuksiltani allative Justukselleni Justuksilleni essive Justuksenani Justuksinani translative Justuksekseni Justuksikseni abessive Justuksettani Justuksittani instructive — — comitative — Justuksineni second-person singular possessor singular plural nominative Justuksesi Justuksesi accusative nom. Justuksesi Justuksesi gen. Justuksesi genitive Justuksesi Justustesi Justuksiesi partitive Justustasi Justuksiasi inessive Justuksessasi Justuksissasi elative Justuksestasi Justuksistasi illative Justukseesi Justuksiisi adessive Justuksellasi Justuksillasi ablative Justukseltasi Justuksiltasi allative Justuksellesi Justuksillesi essive Justuksenasi Justuksinasi translative Justukseksesi Justuksiksesi abessive Justuksettasi Justuksittasi instructive — — comitative — Justuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative Justuksemme Justuksemme accusative nom. Justuksemme Justuksemme gen. Justuksemme genitive Justuksemme Justustemme Justuksiemme partitive Justustamme Justuksiamme inessive Justuksessamme Justuksissamme elative Justuksestamme Justuksistamme illative Justukseemme Justuksiimme adessive Justuksellamme Justuksillamme ablative Justukseltamme Justuksiltamme allative Justuksellemme Justuksillemme essive Justuksenamme Justuksinamme translative Justukseksemme Justuksiksemme abessive Justuksettamme Justuksittamme instructive — — comitative — Justuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative Justuksenne Justuksenne accusative nom. Justuksenne Justuksenne gen. Justuksenne genitive Justuksenne Justustenne Justuksienne partitive Justustanne Justuksianne inessive Justuksessanne Justuksissanne elative Justuksestanne Justuksistanne illative Justukseenne Justuksiinne adessive Justuksellanne Justuksillanne ablative Justukseltanne Justuksiltanne allative Justuksellenne Justuksillenne essive Justuksenanne Justuksinanne translative Justukseksenne Justuksiksenne abessive Justuksettanne Justuksittanne instructive — — comitative — Justuksinenne third-person possessor singular plural nominative Justuksensa Justuksensa accusative nom. Justuksensa Justuksensa gen. Justuksensa genitive Justuksensa Justustensa Justuksiensa partitive Justustaan Justustansa Justuksiaan Justuksiansa inessive Justuksessaan Justuksessansa Justuksissaan Justuksissansa elative Justuksestaan Justuksestansa Justuksistaan Justuksistansa illative Justukseensa Justuksiinsa adessive Justuksellaan Justuksellansa Justuksillaan Justuksillansa ablative Justukseltaan Justukseltansa Justuksiltaan Justuksiltansa allative Justukselleen Justuksellensa Justuksilleen Justuksillensa essive Justuksenaan Justuksenansa Justuksinaan Justuksinansa translative Justuksekseen Justukseksensa Justuksikseen Justuksiksensa abessive Justuksettaan Justuksettansa Justuksittaan Justuksittansa instructive — — comitative — Justuksineen Justuksinensa

Statistics

• Justus is the 257^th most common male given name in Finland, belonging to 1,829 male individuals (and as a middle name to 536 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

German

Etymology

Borrowed from Latin Iustus, also used as a Latinization of Jost.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjʊstʊs/

• Audio

  (file)

Proper noun

Justus

1. a male given name

Latin

Etymology

From justus (“righteous”).

Pronunciation

• (Classical) IPA^(key): /ˈi̯uːs.tus/, [ˈi̯uːs̠t̪ʊs̠]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈjus.tus/, [ˈjust̪us]

Proper noun

Jūstus m sg (genitive Jūstī); second declension

1. A Roman cognomen — famously held by:
   1. Papirius Justus, a Roman jurist

Declension

Second-declension noun, singular only.

Case	Singular
Nominative	Jūstus
Genitive	Jūstī
Dative	Jūstō
Accusative	Jūstum
Ablative	Jūstō
Vocative	Jūste

References

• Justus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.
• “Justus”, in William Smith, editor (1848), A Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, London: John Murray