huoata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *hoogat'ak (compare Estonian hoog, Ingrian hoovvata, Karelian huokavuo, Votic oogõtõ), probably ultimately of imitative origin.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯ɑtɑˣ/, [ˈhuo̞̯ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uoɑtɑ
• Syllabification^(key): huo‧a‧ta

Verb

huoata

1. (intransitive) to sigh

Usage notes

The 1st infinitive is seldom used, being instead substituted with huokaista.

Conjugation

Inflection of huoata (Kotus type 73*D/salata, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokaan	en huokaa	1st sing.	olen huoannut	en ole huoannut
2nd sing.		huokaat	et huokaa	2nd sing.	olet huoannut	et ole huoannut
3rd sing.		huokaa	ei huokaa	3rd sing.	on huoannut	ei ole huoannut
1st plur.		huokaamme	emme huokaa	1st plur.	olemme huoanneet	emme ole huoanneet
2nd plur.		huokaatte	ette huokaa	2nd plur.	olette huoanneet	ette ole huoanneet
3rd plur.		huokaavat	eivät huokaa	3rd plur.	ovat huoanneet	eivät ole huoanneet
passive		huoataan	ei huoata	passive	on huoattu	ei ole huoattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokasin	en huoannut	1st sing.	olin huoannut	en ollut huoannut
2nd sing.		huokasit	et huoannut	2nd sing.	olit huoannut	et ollut huoannut
3rd sing.		huokasi	ei huoannut	3rd sing.	oli huoannut	ei ollut huoannut
1st plur.		huokasimme	emme huoanneet	1st plur.	olimme huoanneet	emme olleet huoanneet
2nd plur.		huokasitte	ette huoanneet	2nd plur.	olitte huoanneet	ette olleet huoanneet
3rd plur.		huokasivat	eivät huoanneet	3rd plur.	olivat huoanneet	eivät olleet huoanneet
passive		huoattiin	ei huoattu	passive	oli huoattu	ei ollut huoattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokaisin	en huokaisi	1st sing.	olisin huoannut	en olisi huoannut
2nd sing.		huokaisit	et huokaisi	2nd sing.	olisit huoannut	et olisi huoannut
3rd sing.		huokaisi	ei huokaisi	3rd sing.	olisi huoannut	ei olisi huoannut
1st plur.		huokaisimme	emme huokaisi	1st plur.	olisimme huoanneet	emme olisi huoanneet
2nd plur.		huokaisitte	ette huokaisi	2nd plur.	olisitte huoanneet	ette olisi huoanneet
3rd plur.		huokaisivat	eivät huokaisi	3rd plur.	olisivat huoanneet	eivät olisi huoanneet
passive		huoattaisiin	ei huoattaisi	passive	olisi huoattu	ei olisi huoattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huokaa	älä huokaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huoatkoon	älköön huoatko	3rd sing.	olkoon huoannut	älköön olko huoannut
1st plur.		huoatkaamme	älkäämme huoatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huoatkaa	älkää huoatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huoatkoot	älkööt huoatko	3rd plur.	olkoot huoanneet	älkööt olko huoanneet
passive		huoattakoon	älköön huoattako	passive	olkoon huoattu	älköön olko huoattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huoannen	en huoanne	1st sing.	lienen huoannut	en liene huoannut
2nd sing.		huoannet	et huoanne	2nd sing.	lienet huoannut	et liene huoannut
3rd sing.		huoannee	ei huoanne	3rd sing.	lienee huoannut	ei liene huoannut
1st plur.		huoannemme	emme huoanne	1st plur.	lienemme huoanneet	emme liene huoanneet
2nd plur.		huoannette	ette huoanne	2nd plur.	lienette huoanneet	ette liene huoanneet
3rd plur.		huoannevat	eivät huoanne	3rd plur.	lienevät huoanneet	eivät liene huoanneet
passive		huoattaneen	ei huoattane	passive	lienee huoattu	ei liene huoattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huoata		present	huokaava	huoattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoatakseni huoataksemme 2nd huoataksesi huoataksenne 3rd huoatakseen huoataksensa		past	huoannut	huoattu
2nd	inessive2	huoatessa	huoattaessa	agent3	huokaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoatessani huoatessamme 2nd huoatessasi huoatessanne 3rd huoatessaan huoatessansa		negative	huokaamaton
	instructive	huoaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huokaamassa	—
	elative	huokaamasta	—
	illative	huokaamaan	—
	adessive	huokaamalla	—
	abessive	huokaamatta	—
	instructive	huokaaman	huoattaman
4th4	verbal noun	huokaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huokaamaisillani huokaamaisillamme 2nd huokaamaisillasi huokaamaisillanne 3rd huokaamaisillaan huokaamaisillansa

Derived terms

• huoahtaa
• huokailla
• huokaista
• huokaus
• huokonen
• huoku
• huokua

 

Related terms

• hyöky
• hyökätä

Further reading

• “huoata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• hautoa, tuhoaa