kariutua

Finnish

Etymology

kari +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑriu̯tuɑˣ/, [ˈkɑ̝riu̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ka‧riu‧tu‧a

Verb

kariutua

1. (intransitive) to go on the rocks, founder, grind to a halt (concretely and abstractly)

   Hanke kariutui naapurien vastustukseen.

   The project foundered due to the opposition of the neighbours.

   Neuvottelut kariutuivat.

   The negotiations ground to a halt.

Conjugation

Inflection of kariutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kariudun	en kariudu	1st sing.	olen kariutunut	en ole kariutunut
2nd sing.		kariudut	et kariudu	2nd sing.	olet kariutunut	et ole kariutunut
3rd sing.		kariutuu	ei kariudu	3rd sing.	on kariutunut	ei ole kariutunut
1st plur.		kariudumme	emme kariudu	1st plur.	olemme kariutuneet	emme ole kariutuneet
2nd plur.		kariudutte	ette kariudu	2nd plur.	olette kariutuneet	ette ole kariutuneet
3rd plur.		kariutuvat	eivät kariudu	3rd plur.	ovat kariutuneet	eivät ole kariutuneet
passive		kariudutaan	ei kariuduta	passive	on kariuduttu	ei ole kariuduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kariuduin	en kariutunut	1st sing.	olin kariutunut	en ollut kariutunut
2nd sing.		kariuduit	et kariutunut	2nd sing.	olit kariutunut	et ollut kariutunut
3rd sing.		kariutui	ei kariutunut	3rd sing.	oli kariutunut	ei ollut kariutunut
1st plur.		kariuduimme	emme kariutuneet	1st plur.	olimme kariutuneet	emme olleet kariutuneet
2nd plur.		kariuduitte	ette kariutuneet	2nd plur.	olitte kariutuneet	ette olleet kariutuneet
3rd plur.		kariutuivat	eivät kariutuneet	3rd plur.	olivat kariutuneet	eivät olleet kariutuneet
passive		kariuduttiin	ei kariuduttu	passive	oli kariuduttu	ei ollut kariuduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kariutuisin	en kariutuisi	1st sing.	olisin kariutunut	en olisi kariutunut
2nd sing.		kariutuisit	et kariutuisi	2nd sing.	olisit kariutunut	et olisi kariutunut
3rd sing.		kariutuisi	ei kariutuisi	3rd sing.	olisi kariutunut	ei olisi kariutunut
1st plur.		kariutuisimme	emme kariutuisi	1st plur.	olisimme kariutuneet	emme olisi kariutuneet
2nd plur.		kariutuisitte	ette kariutuisi	2nd plur.	olisitte kariutuneet	ette olisi kariutuneet
3rd plur.		kariutuisivat	eivät kariutuisi	3rd plur.	olisivat kariutuneet	eivät olisi kariutuneet
passive		kariuduttaisiin	ei kariuduttaisi	passive	olisi kariuduttu	ei olisi kariuduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kariudu	älä kariudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kariutukoon	älköön kariutuko	3rd sing.	olkoon kariutunut	älköön olko kariutunut
1st plur.		kariutukaamme	älkäämme kariutuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kariutukaa	älkää kariutuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kariutukoot	älkööt kariutuko	3rd plur.	olkoot kariutuneet	älkööt olko kariutuneet
passive		kariuduttakoon	älköön kariuduttako	passive	olkoon kariuduttu	älköön olko kariuduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kariutunen	en kariutune	1st sing.	lienen kariutunut	en liene kariutunut
2nd sing.		kariutunet	et kariutune	2nd sing.	lienet kariutunut	et liene kariutunut
3rd sing.		kariutunee	ei kariutune	3rd sing.	lienee kariutunut	ei liene kariutunut
1st plur.		kariutunemme	emme kariutune	1st plur.	lienemme kariutuneet	emme liene kariutuneet
2nd plur.		kariutunette	ette kariutune	2nd plur.	lienette kariutuneet	ette liene kariutuneet
3rd plur.		kariutunevat	eivät kariutune	3rd plur.	lienevät kariutuneet	eivät liene kariutuneet
passive		kariuduttaneen	ei kariuduttane	passive	lienee kariuduttu	ei liene kariuduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kariutua		present	kariutuva	kariuduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kariutuakseni kariutuaksemme 2nd kariutuaksesi kariutuaksenne 3rd kariutuakseen kariutuaksensa		past	kariutunut	kariuduttu
2nd	inessive2	kariutuessa	kariuduttaessa	agent3	kariutuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kariutuessani kariutuessamme 2nd kariutuessasi kariutuessanne 3rd kariutuessaan kariutuessansa		negative	kariutumaton
	instructive	kariutuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kariutumassa	—
	elative	kariutumasta	—
	illative	kariutumaan	—
	adessive	kariutumalla	—
	abessive	kariutumatta	—
	instructive	kariutuman	kariuduttaman
4th4	verbal noun	kariutuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kariutumaisillani kariutumaisillamme 2nd kariutumaisillasi kariutumaisillanne 3rd kariutumaisillaan kariutumaisillansa

Synonyms

• ajaa karille, kaatua, mennä mynkään

Derived terms

• kariutuminen

 

Further reading

• “kariutua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02