kelliä

Finnish

Etymology

From kell- +‎ -ia; compare kellahtaa, kellistää. Probably a sound-symbolic root.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkelːiæˣ/, [ˈk̟e̞lːiæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːiæ
• Syllabification^(key): kel‧li‧ä

Verb

kelliä

1. (intransitive) to loll, sprawl

Conjugation

Inflection of kelliä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellin	en kelli	1st sing.	olen kellinyt	en ole kellinyt
2nd sing.		kellit	et kelli	2nd sing.	olet kellinyt	et ole kellinyt
3rd sing.		kellii	ei kelli	3rd sing.	on kellinyt	ei ole kellinyt
1st plur.		kellimme	emme kelli	1st plur.	olemme kellineet	emme ole kellineet
2nd plur.		kellitte	ette kelli	2nd plur.	olette kellineet	ette ole kellineet
3rd plur.		kellivät	eivät kelli	3rd plur.	ovat kellineet	eivät ole kellineet
passive		kellitään	ei kellitä	passive	on kellitty	ei ole kellitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellin	en kellinyt	1st sing.	olin kellinyt	en ollut kellinyt
2nd sing.		kellit	et kellinyt	2nd sing.	olit kellinyt	et ollut kellinyt
3rd sing.		kelli	ei kellinyt	3rd sing.	oli kellinyt	ei ollut kellinyt
1st plur.		kellimme	emme kellineet	1st plur.	olimme kellineet	emme olleet kellineet
2nd plur.		kellitte	ette kellineet	2nd plur.	olitte kellineet	ette olleet kellineet
3rd plur.		kellivät	eivät kellineet	3rd plur.	olivat kellineet	eivät olleet kellineet
passive		kellittiin	ei kellitty	passive	oli kellitty	ei ollut kellitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellisin	en kellisi	1st sing.	olisin kellinyt	en olisi kellinyt
2nd sing.		kellisit	et kellisi	2nd sing.	olisit kellinyt	et olisi kellinyt
3rd sing.		kellisi	ei kellisi	3rd sing.	olisi kellinyt	ei olisi kellinyt
1st plur.		kellisimme	emme kellisi	1st plur.	olisimme kellineet	emme olisi kellineet
2nd plur.		kellisitte	ette kellisi	2nd plur.	olisitte kellineet	ette olisi kellineet
3rd plur.		kellisivät	eivät kellisi	3rd plur.	olisivat kellineet	eivät olisi kellineet
passive		kellittäisiin	ei kellittäisi	passive	olisi kellitty	ei olisi kellitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kelli	älä kelli	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kelliköön	älköön kellikö	3rd sing.	olkoon kellinyt	älköön olko kellinyt
1st plur.		kellikäämme	älkäämme kellikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kellikää	älkää kellikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kellikööt	älkööt kellikö	3rd plur.	olkoot kellineet	älkööt olko kellineet
passive		kellittäköön	älköön kellittäkö	passive	olkoon kellitty	älköön olko kellitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellinen	en kelline	1st sing.	lienen kellinyt	en liene kellinyt
2nd sing.		kellinet	et kelline	2nd sing.	lienet kellinyt	et liene kellinyt
3rd sing.		kellinee	ei kelline	3rd sing.	lienee kellinyt	ei liene kellinyt
1st plur.		kellinemme	emme kelline	1st plur.	lienemme kellineet	emme liene kellineet
2nd plur.		kellinette	ette kelline	2nd plur.	lienette kellineet	ette liene kellineet
3rd plur.		kellinevät	eivät kelline	3rd plur.	lienevät kellineet	eivät liene kellineet
passive		kellittäneen	ei kellittäne	passive	lienee kellitty	ei liene kellitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kelliä		present	kellivä	kellittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelliäkseni kelliäksemme 2nd kelliäksesi kelliäksenne 3rd kelliäkseen kelliäksensä		past	kellinyt	kellitty
2nd	inessive2	kelliessä	kellittäessä	agent3	kellimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelliessäni kelliessämme 2nd kelliessäsi kelliessänne 3rd kelliessään kelliessänsä		negative	kellimätön
	instructive	kellien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kellimässä	—
	elative	kellimästä	—
	illative	kellimään	—
	adessive	kellimällä	—
	abessive	kellimättä	—
	instructive	kellimän	kellittämän
4th4	verbal noun	kelliminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kellimäisilläni kellimäisillämme 2nd kellimäisilläsi kellimäisillänne 3rd kellimäisillään kellimäisillänsä

Synonyms

• kölliä
• köllötellä

Derived terms

• kelli

 

Further reading

• “kelliä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• keillä, käille