mätiä

See also: matia, Matia, and Matìa

Finnish

Etymology 1

From mädätä (“to rot”) +‎ -iä or directly from mätä (“rot; rotten”) +‎ -iä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmætiæˣ/, [ˈmæt̪iæ(ʔ)]
• Rhymes: -ætiæ
• Syllabification^(key): mä‧ti‧ä

Verb

mätiä (intransitive)

1. Synonym of mädäntyä.

Conjugation

Inflection of mätiä (Kotus type 61*F/sallia, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mädin	en mädi	1st sing.	olen mätinyt	en ole mätinyt
2nd sing.		mädit	et mädi	2nd sing.	olet mätinyt	et ole mätinyt
3rd sing.		mätii	ei mädi	3rd sing.	on mätinyt	ei ole mätinyt
1st plur.		mädimme	emme mädi	1st plur.	olemme mätineet	emme ole mätineet
2nd plur.		mäditte	ette mädi	2nd plur.	olette mätineet	ette ole mätineet
3rd plur.		mätivät	eivät mädi	3rd plur.	ovat mätineet	eivät ole mätineet
passive		mäditään	ei mäditä	passive	on mäditty	ei ole mäditty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mädin	en mätinyt	1st sing.	olin mätinyt	en ollut mätinyt
2nd sing.		mädit	et mätinyt	2nd sing.	olit mätinyt	et ollut mätinyt
3rd sing.		mäti	ei mätinyt	3rd sing.	oli mätinyt	ei ollut mätinyt
1st plur.		mädimme	emme mätineet	1st plur.	olimme mätineet	emme olleet mätineet
2nd plur.		mäditte	ette mätineet	2nd plur.	olitte mätineet	ette olleet mätineet
3rd plur.		mätivät	eivät mätineet	3rd plur.	olivat mätineet	eivät olleet mätineet
passive		mädittiin	ei mäditty	passive	oli mäditty	ei ollut mäditty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mätisin	en mätisi	1st sing.	olisin mätinyt	en olisi mätinyt
2nd sing.		mätisit	et mätisi	2nd sing.	olisit mätinyt	et olisi mätinyt
3rd sing.		mätisi	ei mätisi	3rd sing.	olisi mätinyt	ei olisi mätinyt
1st plur.		mätisimme	emme mätisi	1st plur.	olisimme mätineet	emme olisi mätineet
2nd plur.		mätisitte	ette mätisi	2nd plur.	olisitte mätineet	ette olisi mätineet
3rd plur.		mätisivät	eivät mätisi	3rd plur.	olisivat mätineet	eivät olisi mätineet
passive		mädittäisiin	ei mädittäisi	passive	olisi mäditty	ei olisi mäditty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		mädi	älä mädi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		mätiköön	älköön mätikö	3rd sing.	olkoon mätinyt	älköön olko mätinyt
1st plur.		mätikäämme	älkäämme mätikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		mätikää	älkää mätikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		mätikööt	älkööt mätikö	3rd plur.	olkoot mätineet	älkööt olko mätineet
passive		mädittäköön	älköön mädittäkö	passive	olkoon mäditty	älköön olko mäditty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mätinen	en mätine	1st sing.	lienen mätinyt	en liene mätinyt
2nd sing.		mätinet	et mätine	2nd sing.	lienet mätinyt	et liene mätinyt
3rd sing.		mätinee	ei mätine	3rd sing.	lienee mätinyt	ei liene mätinyt
1st plur.		mätinemme	emme mätine	1st plur.	lienemme mätineet	emme liene mätineet
2nd plur.		mätinette	ette mätine	2nd plur.	lienette mätineet	ette liene mätineet
3rd plur.		mätinevät	eivät mätine	3rd plur.	lienevät mätineet	eivät liene mätineet
passive		mädittäneen	ei mädittäne	passive	lienee mäditty	ei liene mäditty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mätiä		present	mätivä	mädittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mätiäkseni mätiäksemme 2nd mätiäksesi mätiäksenne 3rd mätiäkseen mätiäksensä		past	mätinyt	mäditty
2nd	inessive2	mätiessä	mädittäessä	agent3	mätimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mätiessäni mätiessämme 2nd mätiessäsi mätiessänne 3rd mätiessään mätiessänsä		negative	mätimätön
	instructive	mätien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	mätimässä	—
	elative	mätimästä	—
	illative	mätimään	—
	adessive	mätimällä	—
	abessive	mätimättä	—
	instructive	mätimän	mädittämän
4th4	verbal noun	mätiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mätimäisilläni mätimäisillämme 2nd mätimäisilläsi mätimäisillänne 3rd mätimäisillään mätimäisillänsä

Further reading

• “mätiä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmætiæ/, [ˈmæt̪iæ]
• Rhymes: -ætiæ
• Syllabification^(key): mä‧ti‧ä

Adjective

mätiä

1. partitive plural of mätä

Etymology 3

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmætiæ/, [ˈmæt̪iæ]
• Rhymes: -ætiæ
• Syllabification^(key): mä‧ti‧ä

Noun

mätiä

1. partitive singular of mäti

Anagrams

• määit, äimät