morottaa

Finnish

Etymology

moro +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmorotːɑːˣ/, [ˈmo̞ro̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -orotːɑː
• Syllabification^(key): mo‧rot‧taa

Verb

morottaa (colloquial)

1. (transitive, usually atelic) to greet

   Kävin morottaa yhtä kaverii.

   I went to say hi to a friend of mine.

Conjugation

Inflection of morottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		morotan	en morota	1st sing.	olen morottanut	en ole morottanut
2nd sing.		morotat	et morota	2nd sing.	olet morottanut	et ole morottanut
3rd sing.		morottaa	ei morota	3rd sing.	on morottanut	ei ole morottanut
1st plur.		morotamme	emme morota	1st plur.	olemme morottaneet	emme ole morottaneet
2nd plur.		morotatte	ette morota	2nd plur.	olette morottaneet	ette ole morottaneet
3rd plur.		morottavat	eivät morota	3rd plur.	ovat morottaneet	eivät ole morottaneet
passive		morotetaan	ei moroteta	passive	on morotettu	ei ole morotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		morotin	en morottanut	1st sing.	olin morottanut	en ollut morottanut
2nd sing.		morotit	et morottanut	2nd sing.	olit morottanut	et ollut morottanut
3rd sing.		morotti	ei morottanut	3rd sing.	oli morottanut	ei ollut morottanut
1st plur.		morotimme	emme morottaneet	1st plur.	olimme morottaneet	emme olleet morottaneet
2nd plur.		morotitte	ette morottaneet	2nd plur.	olitte morottaneet	ette olleet morottaneet
3rd plur.		morottivat	eivät morottaneet	3rd plur.	olivat morottaneet	eivät olleet morottaneet
passive		morotettiin	ei morotettu	passive	oli morotettu	ei ollut morotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		morottaisin	en morottaisi	1st sing.	olisin morottanut	en olisi morottanut
2nd sing.		morottaisit	et morottaisi	2nd sing.	olisit morottanut	et olisi morottanut
3rd sing.		morottaisi	ei morottaisi	3rd sing.	olisi morottanut	ei olisi morottanut
1st plur.		morottaisimme	emme morottaisi	1st plur.	olisimme morottaneet	emme olisi morottaneet
2nd plur.		morottaisitte	ette morottaisi	2nd plur.	olisitte morottaneet	ette olisi morottaneet
3rd plur.		morottaisivat	eivät morottaisi	3rd plur.	olisivat morottaneet	eivät olisi morottaneet
passive		morotettaisiin	ei morotettaisi	passive	olisi morotettu	ei olisi morotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		morota	älä morota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		morottakoon	älköön morottako	3rd sing.	olkoon morottanut	älköön olko morottanut
1st plur.		morottakaamme	älkäämme morottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		morottakaa	älkää morottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		morottakoot	älkööt morottako	3rd plur.	olkoot morottaneet	älkööt olko morottaneet
passive		morotettakoon	älköön morotettako	passive	olkoon morotettu	älköön olko morotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		morottanen	en morottane	1st sing.	lienen morottanut	en liene morottanut
2nd sing.		morottanet	et morottane	2nd sing.	lienet morottanut	et liene morottanut
3rd sing.		morottanee	ei morottane	3rd sing.	lienee morottanut	ei liene morottanut
1st plur.		morottanemme	emme morottane	1st plur.	lienemme morottaneet	emme liene morottaneet
2nd plur.		morottanette	ette morottane	2nd plur.	lienette morottaneet	ette liene morottaneet
3rd plur.		morottanevat	eivät morottane	3rd plur.	lienevät morottaneet	eivät liene morottaneet
passive		morotettaneen	ei morotettane	passive	lienee morotettu	ei liene morotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		morottaa		present	morottava	morotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st morottaakseni morottaaksemme 2nd morottaaksesi morottaaksenne 3rd morottaakseen morottaaksensa		past	morottanut	morotettu
2nd	inessive2	morottaessa	morotettaessa	agent3	morottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st morottaessani morottaessamme 2nd morottaessasi morottaessanne 3rd morottaessaan morottaessansa		negative	morottamaton
	instructive	morottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form morottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	morottamassa	—
	elative	morottamasta	—
	illative	morottamaan	—
	adessive	morottamalla	—
	abessive	morottamatta	—
	instructive	morottaman	morotettaman
4th4	verbal noun	morottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st morottamaisillani morottamaisillamme 2nd morottamaisillasi morottamaisillanne 3rd morottamaisillaan morottamaisillansa