rohkia

See also: röhkiä

Finnish

Etymology 1

rohka +‎ -ia

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrohkiɑˣ/, [ˈro̞xk̟iɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ohkiɑ
• Syllabification^(key): roh‧ki‧a

Verb

rohkia

1. (transitive) to ripple (flax)

Conjugation

Inflection of rohkia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rohkin	en rohki	1st sing.	olen rohkinut	en ole rohkinut
2nd sing.		rohkit	et rohki	2nd sing.	olet rohkinut	et ole rohkinut
3rd sing.		rohkii	ei rohki	3rd sing.	on rohkinut	ei ole rohkinut
1st plur.		rohkimme	emme rohki	1st plur.	olemme rohkineet	emme ole rohkineet
2nd plur.		rohkitte	ette rohki	2nd plur.	olette rohkineet	ette ole rohkineet
3rd plur.		rohkivat	eivät rohki	3rd plur.	ovat rohkineet	eivät ole rohkineet
passive		rohkitaan	ei rohkita	passive	on rohkittu	ei ole rohkittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rohkin	en rohkinut	1st sing.	olin rohkinut	en ollut rohkinut
2nd sing.		rohkit	et rohkinut	2nd sing.	olit rohkinut	et ollut rohkinut
3rd sing.		rohki	ei rohkinut	3rd sing.	oli rohkinut	ei ollut rohkinut
1st plur.		rohkimme	emme rohkineet	1st plur.	olimme rohkineet	emme olleet rohkineet
2nd plur.		rohkitte	ette rohkineet	2nd plur.	olitte rohkineet	ette olleet rohkineet
3rd plur.		rohkivat	eivät rohkineet	3rd plur.	olivat rohkineet	eivät olleet rohkineet
passive		rohkittiin	ei rohkittu	passive	oli rohkittu	ei ollut rohkittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rohkisin	en rohkisi	1st sing.	olisin rohkinut	en olisi rohkinut
2nd sing.		rohkisit	et rohkisi	2nd sing.	olisit rohkinut	et olisi rohkinut
3rd sing.		rohkisi	ei rohkisi	3rd sing.	olisi rohkinut	ei olisi rohkinut
1st plur.		rohkisimme	emme rohkisi	1st plur.	olisimme rohkineet	emme olisi rohkineet
2nd plur.		rohkisitte	ette rohkisi	2nd plur.	olisitte rohkineet	ette olisi rohkineet
3rd plur.		rohkisivat	eivät rohkisi	3rd plur.	olisivat rohkineet	eivät olisi rohkineet
passive		rohkittaisiin	ei rohkittaisi	passive	olisi rohkittu	ei olisi rohkittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rohki	älä rohki	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rohkikoon	älköön rohkiko	3rd sing.	olkoon rohkinut	älköön olko rohkinut
1st plur.		rohkikaamme	älkäämme rohkiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rohkikaa	älkää rohkiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rohkikoot	älkööt rohkiko	3rd plur.	olkoot rohkineet	älkööt olko rohkineet
passive		rohkittakoon	älköön rohkittako	passive	olkoon rohkittu	älköön olko rohkittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rohkinen	en rohkine	1st sing.	lienen rohkinut	en liene rohkinut
2nd sing.		rohkinet	et rohkine	2nd sing.	lienet rohkinut	et liene rohkinut
3rd sing.		rohkinee	ei rohkine	3rd sing.	lienee rohkinut	ei liene rohkinut
1st plur.		rohkinemme	emme rohkine	1st plur.	lienemme rohkineet	emme liene rohkineet
2nd plur.		rohkinette	ette rohkine	2nd plur.	lienette rohkineet	ette liene rohkineet
3rd plur.		rohkinevat	eivät rohkine	3rd plur.	lienevät rohkineet	eivät liene rohkineet
passive		rohkittaneen	ei rohkittane	passive	lienee rohkittu	ei liene rohkittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rohkia		present	rohkiva	rohkittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rohkiakseni rohkiaksemme 2nd rohkiaksesi rohkiaksenne 3rd rohkiakseen rohkiaksensa		past	rohkinut	rohkittu
2nd	inessive2	rohkiessa	rohkittaessa	agent3	rohkima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rohkiessani rohkiessamme 2nd rohkiessasi rohkiessanne 3rd rohkiessaan rohkiessansa		negative	rohkimaton
	instructive	rohkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rohkimassa	—
	elative	rohkimasta	—
	illative	rohkimaan	—
	adessive	rohkimalla	—
	abessive	rohkimatta	—
	instructive	rohkiman	rohkittaman
4th4	verbal noun	rohkiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rohkimaisillani rohkimaisillamme 2nd rohkimaisillasi rohkimaisillanne 3rd rohkimaisillaan rohkimaisillansa

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrohkiɑ/, [ˈro̞xk̟iɑ̝]
• Rhymes: -ohkiɑ
• Syllabification^(key): roh‧ki‧a

Noun

rohkia

1. partitive plural of rohka

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *rohkëda. Cognates include Finnish rohkea and Veps rohked.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrohkiɑ/, [ˈro̞xke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrohkiɑ/, [ˈro̞xkiɑ]
• Rhymes: -ohkeː, -ohkiɑ
• Hyphenation: roh‧ki‧a

Adjective

rohkia (comparative rohkiamp)

1. bold

Declension

Declension of rohkia (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	rohkia	rohkiat
genitive	rohkian	rohkioin
partitive	rohkiaa	rohkioja
illative	rohkiaa	rohkioihe
inessive	rohkiaas	rohkiois
elative	rohkiast	rohkioist
allative	rohkialle	rohkioille
adessive	rohkiaal	rohkioil
ablative	rohkialt	rohkioilt
translative	rohkiaks	rohkioiks
essive	rohkianna, rohkiaan	rohkioinna, rohkioin
exessive1)	rohkiant	rohkioint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 484