ruuhti

Ingrian

Ruuhtiloja.

Alternative forms

• ruhti

Etymology

Ultimately from Latin fructus.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈruːhti/, [ˈruːhtʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈruːhti/, [ˈruːhti]
• Rhymes: -uːhtʲ, -uːhti
• Hyphenation: ruuh‧ti

Noun

ruuhti

1. vegetable
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by P. I. Maksimov and N. A. Iljin, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 33:

     Ruuhtiloja seel ei tiijetty ensikää.

     They didn't know anything about vegetables there.

   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:

     Näijen kamppanioin hyväst veemisest rippuu se, jot saammak möö täl vootta ohto leipää, ruuhtija ja toisia maatalohusproduktoja, saammakse ohto saahkaraa ja materiaa.

     On the good carrying out of these campaigns depends whether this year we get enough bread, vegetables and other agricultural products, whether we get enough sugar and fabric.

Declension

Declension of ruuhti (type 5/vahti, t- gradation)
	singular	plural
nominative	ruuhti	ruuhit
genitive	ruuhin	ruuhtiin, ruuhtiloin
partitive	ruuhtia	ruuhtija, ruuhtiloja
illative	ruuhtii	ruuhtii, ruuhtiloihe
inessive	ruuhiis	ruuhtiis, ruuhtilois
elative	ruuhist	ruuhtiist, ruuhtiloist
allative	ruuhille	ruuhtiille, ruuhtiloille
adessive	ruuhiil	ruuhtiil, ruuhtiloil
ablative	ruuhilt	ruuhtiilt, ruuhtiloilt
translative	ruuhiks	ruuhtiiks, ruuhtiloiks
essive	ruuhtinna, ruuhtiin	ruuhtiinna, ruuhtiloinna, ruuhtiin, ruuhtiloin
exessive1)	ruuhtint	ruuhtiint, ruuhtiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 490