ryminä

Finnish

Etymology

rymistä +‎ -nä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈryminæ/, [ˈryminæ]
• Rhymes: -yminæ
• Syllabification^(key): ry‧mi‧nä

Noun

ryminä

1. rumble, clash

Declension

Inflection of ryminä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		ryminä	ryminät
genitive		ryminän	ryminöiden ryminöitten
partitive		ryminää	ryminöitä
illative		ryminään	ryminöihin
		singular	plural
nominative		ryminä	ryminät
accusative	nom.	ryminä	ryminät
	gen.	ryminän
genitive		ryminän	ryminöiden ryminöitten ryminäinrare
partitive		ryminää	ryminöitä
inessive		ryminässä	ryminöissä
elative		ryminästä	ryminöistä
illative		ryminään	ryminöihin
adessive		ryminällä	ryminöillä
ablative		ryminältä	ryminöiltä
allative		ryminälle	ryminöille
essive		ryminänä	ryminöinä
translative		ryminäksi	ryminöiksi
abessive		ryminättä	ryminöittä
instructive		—	ryminöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ryminä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ryminäni ryminäni accusative nom. ryminäni ryminäni gen. ryminäni genitive ryminäni ryminöideni ryminöitteni ryminäinirare partitive ryminääni ryminöitäni inessive ryminässäni ryminöissäni elative ryminästäni ryminöistäni illative ryminääni ryminöihini adessive ryminälläni ryminöilläni ablative ryminältäni ryminöiltäni allative ryminälleni ryminöilleni essive ryminänäni ryminöinäni translative ryminäkseni ryminöikseni abessive ryminättäni ryminöittäni instructive — — comitative — ryminöineni second-person singular possessor singular plural nominative ryminäsi ryminäsi accusative nom. ryminäsi ryminäsi gen. ryminäsi genitive ryminäsi ryminöidesi ryminöittesi ryminäisirare partitive ryminääsi ryminöitäsi inessive ryminässäsi ryminöissäsi elative ryminästäsi ryminöistäsi illative ryminääsi ryminöihisi adessive ryminälläsi ryminöilläsi ablative ryminältäsi ryminöiltäsi allative ryminällesi ryminöillesi essive ryminänäsi ryminöinäsi translative ryminäksesi ryminöiksesi abessive ryminättäsi ryminöittäsi instructive — — comitative — ryminöinesi first-person plural possessor singular plural nominative ryminämme ryminämme accusative nom. ryminämme ryminämme gen. ryminämme genitive ryminämme ryminöidemme ryminöittemme ryminäimmerare partitive ryminäämme ryminöitämme inessive ryminässämme ryminöissämme elative ryminästämme ryminöistämme illative ryminäämme ryminöihimme adessive ryminällämme ryminöillämme ablative ryminältämme ryminöiltämme allative ryminällemme ryminöillemme essive ryminänämme ryminöinämme translative ryminäksemme ryminöiksemme abessive ryminättämme ryminöittämme instructive — — comitative — ryminöinemme second-person plural possessor singular plural nominative ryminänne ryminänne accusative nom. ryminänne ryminänne gen. ryminänne genitive ryminänne ryminöidenne ryminöittenne ryminäinnerare partitive ryminäänne ryminöitänne inessive ryminässänne ryminöissänne elative ryminästänne ryminöistänne illative ryminäänne ryminöihinne adessive ryminällänne ryminöillänne ablative ryminältänne ryminöiltänne allative ryminällenne ryminöillenne essive ryminänänne ryminöinänne translative ryminäksenne ryminöiksenne abessive ryminättänne ryminöittänne instructive — — comitative — ryminöinenne third-person possessor singular plural nominative ryminänsä ryminänsä accusative nom. ryminänsä ryminänsä gen. ryminänsä genitive ryminänsä ryminöidensä ryminöittensä ryminäinsärare partitive ryminäänsä ryminöitään ryminöitänsä inessive ryminässään ryminässänsä ryminöissään ryminöissänsä elative ryminästään ryminästänsä ryminöistään ryminöistänsä illative ryminäänsä ryminöihinsä adessive ryminällään ryminällänsä ryminöillään ryminöillänsä ablative ryminältään ryminältänsä ryminöiltään ryminöiltänsä allative ryminälleen ryminällensä ryminöilleen ryminöillensä essive ryminänään ryminänänsä ryminöinään ryminöinänsä translative ryminäkseen ryminäksensä ryminöikseen ryminöiksensä abessive ryminättään ryminättänsä ryminöittään ryminöittänsä instructive — — comitative — ryminöineen ryminöinensä

Further reading

• “ryminä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• ämyrin