uskonoppinut

Finnish

Etymology

uskon +‎ oppinut

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuskonˌopːinut/, [ˈus̠ko̞nˌo̞pːinut̪]
• Rhymes: -opːinut
• Syllabification^(key): us‧kon‧op‧pi‧nut

Adjective

uskonoppinut

1. one educated in religious theory and practice

Declension

Inflection of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		uskonoppinut	uskonoppineet
genitive		uskonoppineen	uskonoppineiden uskonoppineitten
partitive		uskonoppinutta	uskonoppineita
illative		uskonoppineeseen	uskonoppineisiin uskonoppineihin
		singular	plural
nominative		uskonoppinut	uskonoppineet
accusative	nom.	uskonoppinut	uskonoppineet
	gen.	uskonoppineen
genitive		uskonoppineen	uskonoppineiden uskonoppineitten
partitive		uskonoppinutta	uskonoppineita
inessive		uskonoppineessa	uskonoppineissa
elative		uskonoppineesta	uskonoppineista
illative		uskonoppineeseen	uskonoppineisiin uskonoppineihin
adessive		uskonoppineella	uskonoppineilla
ablative		uskonoppineelta	uskonoppineilta
allative		uskonoppineelle	uskonoppineille
essive		uskonoppineena	uskonoppineina
translative		uskonoppineeksi	uskonoppineiksi
abessive		uskonoppineetta	uskonoppineitta
instructive		—	uskonoppinein
comitative		—	uskonoppineine

Possessive forms of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative uskonoppineeni uskonoppineeni accusative nom. uskonoppineeni uskonoppineeni gen. uskonoppineeni genitive uskonoppineeni uskonoppineideni uskonoppineitteni partitive uskonoppinuttani uskonoppineitani inessive uskonoppineessani uskonoppineissani elative uskonoppineestani uskonoppineistani illative uskonoppineeseeni uskonoppineisiini uskonoppineihini adessive uskonoppineellani uskonoppineillani ablative uskonoppineeltani uskonoppineiltani allative uskonoppineelleni uskonoppineilleni essive uskonoppineenani uskonoppineinani translative uskonoppineekseni uskonoppineikseni abessive uskonoppineettani uskonoppineittani instructive — — comitative — uskonoppineineni second-person singular possessor singular plural nominative uskonoppineesi uskonoppineesi accusative nom. uskonoppineesi uskonoppineesi gen. uskonoppineesi genitive uskonoppineesi uskonoppineidesi uskonoppineittesi partitive uskonoppinuttasi uskonoppineitasi inessive uskonoppineessasi uskonoppineissasi elative uskonoppineestasi uskonoppineistasi illative uskonoppineeseesi uskonoppineisiisi uskonoppineihisi adessive uskonoppineellasi uskonoppineillasi ablative uskonoppineeltasi uskonoppineiltasi allative uskonoppineellesi uskonoppineillesi essive uskonoppineenasi uskonoppineinasi translative uskonoppineeksesi uskonoppineiksesi abessive uskonoppineettasi uskonoppineittasi instructive — — comitative — uskonoppineinesi first-person plural possessor singular plural nominative uskonoppineemme uskonoppineemme accusative nom. uskonoppineemme uskonoppineemme gen. uskonoppineemme genitive uskonoppineemme uskonoppineidemme uskonoppineittemme partitive uskonoppinuttamme uskonoppineitamme inessive uskonoppineessamme uskonoppineissamme elative uskonoppineestamme uskonoppineistamme illative uskonoppineeseemme uskonoppineisiimme uskonoppineihimme adessive uskonoppineellamme uskonoppineillamme ablative uskonoppineeltamme uskonoppineiltamme allative uskonoppineellemme uskonoppineillemme essive uskonoppineenamme uskonoppineinamme translative uskonoppineeksemme uskonoppineiksemme abessive uskonoppineettamme uskonoppineittamme instructive — — comitative — uskonoppineinemme second-person plural possessor singular plural nominative uskonoppineenne uskonoppineenne accusative nom. uskonoppineenne uskonoppineenne gen. uskonoppineenne genitive uskonoppineenne uskonoppineidenne uskonoppineittenne partitive uskonoppinuttanne uskonoppineitanne inessive uskonoppineessanne uskonoppineissanne elative uskonoppineestanne uskonoppineistanne illative uskonoppineeseenne uskonoppineisiinne uskonoppineihinne adessive uskonoppineellanne uskonoppineillanne ablative uskonoppineeltanne uskonoppineiltanne allative uskonoppineellenne uskonoppineillenne essive uskonoppineenanne uskonoppineinanne translative uskonoppineeksenne uskonoppineiksenne abessive uskonoppineettanne uskonoppineittanne instructive — — comitative — uskonoppineinenne third-person possessor singular plural nominative uskonoppineensa uskonoppineensa accusative nom. uskonoppineensa uskonoppineensa gen. uskonoppineensa genitive uskonoppineensa uskonoppineidensa uskonoppineittensa partitive uskonoppinuttaan uskonoppinuttansa uskonoppineitaan uskonoppineitansa inessive uskonoppineessaan uskonoppineessansa uskonoppineissaan uskonoppineissansa elative uskonoppineestaan uskonoppineestansa uskonoppineistaan uskonoppineistansa illative uskonoppineeseensa uskonoppineisiinsa uskonoppineihinsa adessive uskonoppineellaan uskonoppineellansa uskonoppineillaan uskonoppineillansa ablative uskonoppineeltaan uskonoppineeltansa uskonoppineiltaan uskonoppineiltansa allative uskonoppineelleen uskonoppineellensa uskonoppineilleen uskonoppineillensa essive uskonoppineenaan uskonoppineenansa uskonoppineinaan uskonoppineinansa translative uskonoppineekseen uskonoppineeksensa uskonoppineikseen uskonoppineiksensa abessive uskonoppineettaan uskonoppineettansa uskonoppineittaan uskonoppineittansa instructive — — comitative — uskonoppineineen uskonoppineinensa

Noun

uskonoppinut

1. theologian, religious scholar; one educated in religious theory and practice

Declension

Inflection of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		uskonoppinut	uskonoppineet
genitive		uskonoppineen	uskonoppineiden uskonoppineitten
partitive		uskonoppinutta	uskonoppineita
illative		uskonoppineeseen	uskonoppineisiin uskonoppineihin
		singular	plural
nominative		uskonoppinut	uskonoppineet
accusative	nom.	uskonoppinut	uskonoppineet
	gen.	uskonoppineen
genitive		uskonoppineen	uskonoppineiden uskonoppineitten
partitive		uskonoppinutta	uskonoppineita
inessive		uskonoppineessa	uskonoppineissa
elative		uskonoppineesta	uskonoppineista
illative		uskonoppineeseen	uskonoppineisiin uskonoppineihin
adessive		uskonoppineella	uskonoppineilla
ablative		uskonoppineelta	uskonoppineilta
allative		uskonoppineelle	uskonoppineille
essive		uskonoppineena	uskonoppineina
translative		uskonoppineeksi	uskonoppineiksi
abessive		uskonoppineetta	uskonoppineitta
instructive		—	uskonoppinein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative uskonoppineeni uskonoppineeni accusative nom. uskonoppineeni uskonoppineeni gen. uskonoppineeni genitive uskonoppineeni uskonoppineideni uskonoppineitteni partitive uskonoppinuttani uskonoppineitani inessive uskonoppineessani uskonoppineissani elative uskonoppineestani uskonoppineistani illative uskonoppineeseeni uskonoppineisiini uskonoppineihini adessive uskonoppineellani uskonoppineillani ablative uskonoppineeltani uskonoppineiltani allative uskonoppineelleni uskonoppineilleni essive uskonoppineenani uskonoppineinani translative uskonoppineekseni uskonoppineikseni abessive uskonoppineettani uskonoppineittani instructive — — comitative — uskonoppineineni second-person singular possessor singular plural nominative uskonoppineesi uskonoppineesi accusative nom. uskonoppineesi uskonoppineesi gen. uskonoppineesi genitive uskonoppineesi uskonoppineidesi uskonoppineittesi partitive uskonoppinuttasi uskonoppineitasi inessive uskonoppineessasi uskonoppineissasi elative uskonoppineestasi uskonoppineistasi illative uskonoppineeseesi uskonoppineisiisi uskonoppineihisi adessive uskonoppineellasi uskonoppineillasi ablative uskonoppineeltasi uskonoppineiltasi allative uskonoppineellesi uskonoppineillesi essive uskonoppineenasi uskonoppineinasi translative uskonoppineeksesi uskonoppineiksesi abessive uskonoppineettasi uskonoppineittasi instructive — — comitative — uskonoppineinesi first-person plural possessor singular plural nominative uskonoppineemme uskonoppineemme accusative nom. uskonoppineemme uskonoppineemme gen. uskonoppineemme genitive uskonoppineemme uskonoppineidemme uskonoppineittemme partitive uskonoppinuttamme uskonoppineitamme inessive uskonoppineessamme uskonoppineissamme elative uskonoppineestamme uskonoppineistamme illative uskonoppineeseemme uskonoppineisiimme uskonoppineihimme adessive uskonoppineellamme uskonoppineillamme ablative uskonoppineeltamme uskonoppineiltamme allative uskonoppineellemme uskonoppineillemme essive uskonoppineenamme uskonoppineinamme translative uskonoppineeksemme uskonoppineiksemme abessive uskonoppineettamme uskonoppineittamme instructive — — comitative — uskonoppineinemme second-person plural possessor singular plural nominative uskonoppineenne uskonoppineenne accusative nom. uskonoppineenne uskonoppineenne gen. uskonoppineenne genitive uskonoppineenne uskonoppineidenne uskonoppineittenne partitive uskonoppinuttanne uskonoppineitanne inessive uskonoppineessanne uskonoppineissanne elative uskonoppineestanne uskonoppineistanne illative uskonoppineeseenne uskonoppineisiinne uskonoppineihinne adessive uskonoppineellanne uskonoppineillanne ablative uskonoppineeltanne uskonoppineiltanne allative uskonoppineellenne uskonoppineillenne essive uskonoppineenanne uskonoppineinanne translative uskonoppineeksenne uskonoppineiksenne abessive uskonoppineettanne uskonoppineittanne instructive — — comitative — uskonoppineinenne third-person possessor singular plural nominative uskonoppineensa uskonoppineensa accusative nom. uskonoppineensa uskonoppineensa gen. uskonoppineensa genitive uskonoppineensa uskonoppineidensa uskonoppineittensa partitive uskonoppinuttaan uskonoppinuttansa uskonoppineitaan uskonoppineitansa inessive uskonoppineessaan uskonoppineessansa uskonoppineissaan uskonoppineissansa elative uskonoppineestaan uskonoppineestansa uskonoppineistaan uskonoppineistansa illative uskonoppineeseensa uskonoppineisiinsa uskonoppineihinsa adessive uskonoppineellaan uskonoppineellansa uskonoppineillaan uskonoppineillansa ablative uskonoppineeltaan uskonoppineeltansa uskonoppineiltaan uskonoppineiltansa allative uskonoppineelleen uskonoppineellensa uskonoppineilleen uskonoppineillensa essive uskonoppineenaan uskonoppineenansa uskonoppineinaan uskonoppineinansa translative uskonoppineekseen uskonoppineeksensa uskonoppineikseen uskonoppineiksensa abessive uskonoppineettaan uskonoppineettansa uskonoppineittaan uskonoppineittansa instructive — — comitative — uskonoppineineen uskonoppineinensa

Related terms

• uskonoppi