mukahua

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *muka- +‎ -hua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmukɑhuɑ/, [ˈmukɑˌhuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmukɑhuɑ/, [ˈmuɡ̊ɑˌhuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: mu‧ka‧hu‧a

Verb

mukahua

1. (intransitive) to fit
2. (intransitive) to improve

Conjugation

Conjugation of mukahua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mukahun	en mukahu	1st singular	oon mukahunt, oon mukahunut	en oo mukahunt, en oo mukahunut
2nd singular	mukahut	et mukahu	2nd singular	oot mukahunt, oot mukahunut	et oo mukahunt, et oo mukahunut
3rd singular	mukahuu	ei mukahu	3rd singular	ono mukahunt, ono mukahunut	ei oo mukahunt, ei oo mukahunut
1st plural	mukahumma	emmä mukahu	1st plural	oomma mukahunneet	emmä oo mukahunneet
2nd plural	mukahutta	että mukahu	2nd plural	ootta mukahunneet	että oo mukahunneet
3rd plural	mukahuut1), mukahuvat2), mukahuttaa	evät mukahu, ei mukahuta	3rd plural	ovat mukahunneet	evät oo mukahunneet, ei oo mukahuttu
impersonal	mukahuttaa	ei mukahuta	impersonal	ono mukahuttu	ei oo mukahuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mukahuin	en mukahunt, en mukahunut	1st singular	olin mukahunt, olin mukahunut	en olt mukahunt, en olt mukahunut
2nd singular	mukahuit	et mukahunt, et mukahunut	2nd singular	olit mukahunt, olit mukahunut	et olt mukahunt, et olt mukahunut
3rd singular	mukahui	ei mukahunt, ei mukahunut	3rd singular	oli mukahunt, oli mukahunut	ei olt mukahunt, ei olt mukahunut
1st plural	mukahuimma	emmä mukahunneet	1st plural	olimma mukahunneet	emmä olleet mukahunneet
2nd plural	mukahuitta	että mukahunneet	2nd plural	olitta mukahunneet	että olleet mukahunneet
3rd plural	mukahuit1), mukahuivat2), mukahuttii	evät mukahunneet, ei mukahuttu	3rd plural	olivat mukahunneet	evät olleet mukahunneet, ei olt mukahuttu
impersonal	mukahuttii	ei mukahuttu	impersonal	oli mukahuttu	ei olt mukahuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mukahuisin	en mukahuis	1st singular	olisin mukahunt, olisin mukahunut	en olis mukahunt, en olis mukahunut
2nd singular	mukahuisit, mukahuist1)	et mukahuis	2nd singular	olisit mukahunt, olisit mukahunut	et olis mukahunt, et olis mukahunut
3rd singular	mukahuis	ei mukahuis	3rd singular	olis mukahunt, olis mukahunut	ei olis mukahunt, ei olis mukahunut
1st plural	mukahuisimma	emmä mukahuis	1st plural	olisimma mukahunneet	emmä olis mukahunneet
2nd plural	mukahuisitta	että mukahuis	2nd plural	olisitta mukahunneet	että olis mukahunneet
3rd plural	mukahuisiit1), mukahuisivat2), mukahuttais	evät mukahuis, ei mukahuttais	3rd plural	olisivat mukahunneet	evät olis mukahunneet, ei olis mukahuttu
impersonal	mukahuttais	ei mukahuttais	impersonal	olis mukahuttu	ei olis mukahuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	mukahu	elä mukahu	2nd singular	oo mukahunt, oo mukahunut	elä oo mukahunt, elä oo mukahunut
3rd singular	mukahukkoo	elköö mukahuko	3rd singular	olkoo mukahunt, olkoo mukahunut	elköö olko mukahunt, elköö olko mukahunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	mukahukkaa	elkää mukahuko	2nd plural	olkaa mukahunneet	elkää olko mukahunneet
3rd plural	mukahukkoot	elkööt mukahuko, elköö mukahuttako	3rd plural	olkoot mukahunneet	elkööt olko mukahunneet, elköö olko mukahuttu
impersonal	mukahuttakoo	elköö mukahuttako	impersonal	olkoo mukahuttu	elköö olko mukahuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	mukahunen	en mukahune
2nd singular	mukahunet	et mukahune
3rd singular	mukahunnoo	ei mukahune
1st plural	mukahunemma	emmä mukahune
2nd plural	mukahunetta	että mukahune
3rd plural	mukahunnoot	evät mukahune, ei mukahuttane
impersonal	mukahuttanoo	ei mukahuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		mukahua	present	mukahuva	mukahuttava
2nd	inessive	mukahues	past	mukahunt, mukahunut	mukahuttu
	instructive	mukahuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (mukahukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	mukahummaa
	inessive	mukahumas
	elative	mukahumast
	abessive	mukahumata
4th	nominative	mukahumiin
	partitive	mukahumista, mukahumist

Synonyms

• (improve): pareta

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 316