raakata

See also: rääkätä

Finnish

Etymology

< Swedish raka (“to shave, rake”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑːkɑtɑˣ/, [ˈrɑ̝ːkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑːkɑtɑ
• Syllabification^(key): raa‧ka‧ta

Verb

raakata

1. (colloquial) to discard, reject, eliminate
2. (dialectal) to shave (beard)

Conjugation

Inflection of raakata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raakkaan	en raakkaa	1st sing.	olen raakannut	en ole raakannut
2nd sing.		raakkaat	et raakkaa	2nd sing.	olet raakannut	et ole raakannut
3rd sing.		raakkaa	ei raakkaa	3rd sing.	on raakannut	ei ole raakannut
1st plur.		raakkaamme	emme raakkaa	1st plur.	olemme raakanneet	emme ole raakanneet
2nd plur.		raakkaatte	ette raakkaa	2nd plur.	olette raakanneet	ette ole raakanneet
3rd plur.		raakkaavat	eivät raakkaa	3rd plur.	ovat raakanneet	eivät ole raakanneet
passive		raakataan	ei raakata	passive	on raakattu	ei ole raakattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raakkasin	en raakannut	1st sing.	olin raakannut	en ollut raakannut
2nd sing.		raakkasit	et raakannut	2nd sing.	olit raakannut	et ollut raakannut
3rd sing.		raakkasi	ei raakannut	3rd sing.	oli raakannut	ei ollut raakannut
1st plur.		raakkasimme	emme raakanneet	1st plur.	olimme raakanneet	emme olleet raakanneet
2nd plur.		raakkasitte	ette raakanneet	2nd plur.	olitte raakanneet	ette olleet raakanneet
3rd plur.		raakkasivat	eivät raakanneet	3rd plur.	olivat raakanneet	eivät olleet raakanneet
passive		raakattiin	ei raakattu	passive	oli raakattu	ei ollut raakattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raakkaisin	en raakkaisi	1st sing.	olisin raakannut	en olisi raakannut
2nd sing.		raakkaisit	et raakkaisi	2nd sing.	olisit raakannut	et olisi raakannut
3rd sing.		raakkaisi	ei raakkaisi	3rd sing.	olisi raakannut	ei olisi raakannut
1st plur.		raakkaisimme	emme raakkaisi	1st plur.	olisimme raakanneet	emme olisi raakanneet
2nd plur.		raakkaisitte	ette raakkaisi	2nd plur.	olisitte raakanneet	ette olisi raakanneet
3rd plur.		raakkaisivat	eivät raakkaisi	3rd plur.	olisivat raakanneet	eivät olisi raakanneet
passive		raakattaisiin	ei raakattaisi	passive	olisi raakattu	ei olisi raakattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		raakkaa	älä raakkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		raakatkoon	älköön raakatko	3rd sing.	olkoon raakannut	älköön olko raakannut
1st plur.		raakatkaamme	älkäämme raakatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		raakatkaa	älkää raakatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		raakatkoot	älkööt raakatko	3rd plur.	olkoot raakanneet	älkööt olko raakanneet
passive		raakattakoon	älköön raakattako	passive	olkoon raakattu	älköön olko raakattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raakannen	en raakanne	1st sing.	lienen raakannut	en liene raakannut
2nd sing.		raakannet	et raakanne	2nd sing.	lienet raakannut	et liene raakannut
3rd sing.		raakannee	ei raakanne	3rd sing.	lienee raakannut	ei liene raakannut
1st plur.		raakannemme	emme raakanne	1st plur.	lienemme raakanneet	emme liene raakanneet
2nd plur.		raakannette	ette raakanne	2nd plur.	lienette raakanneet	ette liene raakanneet
3rd plur.		raakannevat	eivät raakanne	3rd plur.	lienevät raakanneet	eivät liene raakanneet
passive		raakattaneen	ei raakattane	passive	lienee raakattu	ei liene raakattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		raakata		present	raakkaava	raakattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st raakatakseni raakataksemme 2nd raakataksesi raakataksenne 3rd raakatakseen raakataksensa		past	raakannut	raakattu
2nd	inessive2	raakatessa	raakattaessa	agent3	raakkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st raakatessani raakatessamme 2nd raakatessasi raakatessanne 3rd raakatessaan raakatessansa		negative	raakkaamaton
	instructive	raakaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	raakkaamassa	—
	elative	raakkaamasta	—
	illative	raakkaamaan	—
	adessive	raakkaamalla	—
	abessive	raakkaamatta	—
	instructive	raakkaaman	raakattaman
4th4	verbal noun	raakkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st raakkaamaisillani raakkaamaisillamme 2nd raakkaamaisillasi raakkaamaisillanne 3rd raakkaamaisillaan raakkaamaisillansa

Further reading

• “raakata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kaartaa, raakaat