sivaltaa

Finnish

Etymology

sivellä +‎ -altaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiʋɑltɑːˣ/, [ˈs̠iʋɑ̝l̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iʋɑltɑː
• Syllabification^(key): si‧val‧taa

Verb

sivaltaa

1. to slash, strike, lash, slap (to deliver a fast and powerful swinging blow, usually with something longish and/or flexible such as a hand, sword, whip or rod)
2. to snap at, lash out at (to say or speak abruptly or sharply, usually as a response to something that another person said or did)

Conjugation

Inflection of sivaltaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivallan	en sivalla	1st sing.	olen sivaltanut	en ole sivaltanut
2nd sing.		sivallat	et sivalla	2nd sing.	olet sivaltanut	et ole sivaltanut
3rd sing.		sivaltaa	ei sivalla	3rd sing.	on sivaltanut	ei ole sivaltanut
1st plur.		sivallamme	emme sivalla	1st plur.	olemme sivaltaneet	emme ole sivaltaneet
2nd plur.		sivallatte	ette sivalla	2nd plur.	olette sivaltaneet	ette ole sivaltaneet
3rd plur.		sivaltavat	eivät sivalla	3rd plur.	ovat sivaltaneet	eivät ole sivaltaneet
passive		sivalletaan	ei sivalleta	passive	on sivallettu	ei ole sivallettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivalsin	en sivaltanut	1st sing.	olin sivaltanut	en ollut sivaltanut
2nd sing.		sivalsit	et sivaltanut	2nd sing.	olit sivaltanut	et ollut sivaltanut
3rd sing.		sivalsi	ei sivaltanut	3rd sing.	oli sivaltanut	ei ollut sivaltanut
1st plur.		sivalsimme	emme sivaltaneet	1st plur.	olimme sivaltaneet	emme olleet sivaltaneet
2nd plur.		sivalsitte	ette sivaltaneet	2nd plur.	olitte sivaltaneet	ette olleet sivaltaneet
3rd plur.		sivalsivat	eivät sivaltaneet	3rd plur.	olivat sivaltaneet	eivät olleet sivaltaneet
passive		sivallettiin	ei sivallettu	passive	oli sivallettu	ei ollut sivallettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivaltaisin	en sivaltaisi	1st sing.	olisin sivaltanut	en olisi sivaltanut
2nd sing.		sivaltaisit	et sivaltaisi	2nd sing.	olisit sivaltanut	et olisi sivaltanut
3rd sing.		sivaltaisi	ei sivaltaisi	3rd sing.	olisi sivaltanut	ei olisi sivaltanut
1st plur.		sivaltaisimme	emme sivaltaisi	1st plur.	olisimme sivaltaneet	emme olisi sivaltaneet
2nd plur.		sivaltaisitte	ette sivaltaisi	2nd plur.	olisitte sivaltaneet	ette olisi sivaltaneet
3rd plur.		sivaltaisivat	eivät sivaltaisi	3rd plur.	olisivat sivaltaneet	eivät olisi sivaltaneet
passive		sivallettaisiin	ei sivallettaisi	passive	olisi sivallettu	ei olisi sivallettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sivalla	älä sivalla	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sivaltakoon	älköön sivaltako	3rd sing.	olkoon sivaltanut	älköön olko sivaltanut
1st plur.		sivaltakaamme	älkäämme sivaltako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sivaltakaa	älkää sivaltako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sivaltakoot	älkööt sivaltako	3rd plur.	olkoot sivaltaneet	älkööt olko sivaltaneet
passive		sivallettakoon	älköön sivallettako	passive	olkoon sivallettu	älköön olko sivallettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivaltanen	en sivaltane	1st sing.	lienen sivaltanut	en liene sivaltanut
2nd sing.		sivaltanet	et sivaltane	2nd sing.	lienet sivaltanut	et liene sivaltanut
3rd sing.		sivaltanee	ei sivaltane	3rd sing.	lienee sivaltanut	ei liene sivaltanut
1st plur.		sivaltanemme	emme sivaltane	1st plur.	lienemme sivaltaneet	emme liene sivaltaneet
2nd plur.		sivaltanette	ette sivaltane	2nd plur.	lienette sivaltaneet	ette liene sivaltaneet
3rd plur.		sivaltanevat	eivät sivaltane	3rd plur.	lienevät sivaltaneet	eivät liene sivaltaneet
passive		sivallettaneen	ei sivallettane	passive	lienee sivallettu	ei liene sivallettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sivaltaa		present	sivaltava	sivallettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sivaltaakseni sivaltaaksemme 2nd sivaltaaksesi sivaltaaksenne 3rd sivaltaakseen sivaltaaksensa		past	sivaltanut	sivallettu
2nd	inessive2	sivaltaessa	sivallettaessa	agent3	sivaltama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sivaltaessani sivaltaessamme 2nd sivaltaessasi sivaltaessanne 3rd sivaltaessaan sivaltaessansa		negative	sivaltamaton
	instructive	sivaltaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form sivaltaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sivaltamassa	—
	elative	sivaltamasta	—
	illative	sivaltamaan	—
	adessive	sivaltamalla	—
	abessive	sivaltamatta	—
	instructive	sivaltaman	sivallettaman
4th4	verbal noun	sivaltaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sivaltamaisillani sivaltamaisillamme 2nd sivaltamaisillasi sivaltamaisillanne 3rd sivaltamaisillaan sivaltamaisillansa

Derived terms

• sivallella
• sivallus

Further reading

• “sivaltaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• alistava, laivasta, vaalista, valaista, valistaa, valtaisa